Tämä viikko on ollut jokseenkin taantumuksellinen ja kuitenkin lähes joka päivä on ollut jotakin tekemistä. Keskiviikkona olin etsimässä äitille synttärilahjaa töiden jälkeen Plakan suunnassa. Päivä oli sateinen, mutta onneksi uudet kumisaappaat pelasti rapakoissa tallustelun. Harmittelin jälleen kerran, kun ei ollut kameraa mukana, nimittäin Plakalla jossain raunioiden kupeessa nukuskeli kolme upeaa kissaa. Kännykkäkameralla sain räpsäistyä muutaman kuvan, joita pienellä käsittelyllä sietää ehkä esitelläkin. Enkä ollut edes ainoa, joka niitä kävi kuvaamassa, vaan muutama muukin bongasi tämän hienon kuvauskohteen ohi kulkiessaan.
Mutta kun malttoi lähteä pois, niin löysin äitille lahjankin. Kuljin sellasen paitaputiikin ohi, jossa myyjä käski sisään kattelemaan. Yllätys oli suuri, kun mitään sanomattani myyjän ilmeisesti mies alkoi puhumaan suomea, sanoi varmaan kaikki osaamansa viis sanaa (kiitos, tervetuloa, ole hyvä jne). Että koitappa liikkua tunnistamattomasti sitten. Vaikka yleensä kyllä kaupungilla aletaan puhua kreikkaa ja kysymään suuntia, niin ku olisin paikallinen.
Paita siis löytyi, kun sain sopivaan hintaan ja jotain sen tyylistä etsiskelinkin. Kävelin Sintagmalle, että olisiko vielä löytynyt kirjekuoria, mutta en jaksanut enää lähteä niitä metsästämään, kun ei postissa näyttäny olevan. Ajattelin käydä katsomassa lähikaupasta, mutta en sitten enää illalla jaksanut, vaan syvennyin gradun kirjoittamiseen.
Torstaina kuitenkin kävin niitä etsiskelemässä kirjakaupoista. Kortin sentään löysin ja muutakin niissä näytti olevan, paitsi kirjekuoria. Mutta viimeinen oljenkorsi Hondos Center pelasti! Sain ostettua samalla itelleni alennuksessa olevan punaisen vyön ja kaulakorun :P Sekä lyijyjä lyijytäytekynään, kun en Suomessa muistanut lähtiessä täydentää varastojani.
Menin sitten Sintagman postia päin ja jäin laittamaan pakettia lähtökuosiin, kun ohi käveli joku kiinalainen tyttö ja poika. Ensin ajattelin niiden etsivän jotain kirkkoa, mutta sitten se tyttö kysyi, että olenko kuullut Äiti Jumalasta, joka ei ole Neitsyt Maria, ja haluaisinko kuulla lisää. No kun ei muutakaan kiirettä ollut, niin ajattelin että samahan se on kuunnella :D Ne näytti jonkun videopätkän ja sitten jotain esitteitä. Pointtina siis oli se, että kun Jumala loi miehen ja naisen, tämä loi molemmat omaksi kuvakseen, siispä Jumalia on kaksi, joista toinen on nainen, ja koska Jumala on Isä, niin tämä toinen on Äiti. No sinällään ihan järkeensä käyvää, jos uskoo siis koko juttuun. En halunnut lähteä mukaan julistamaan sanomaa kuitenkaan :D Onneksi pystyi vetoamaan posti- ja kirjastokiireisiin. Postitus olikin yllättävän kallis pienestä kirjekuoresta, vajaa vitosen maksoi, mutta sinneppä meni! Toivottavasti ehtii ajallaan tai ainakin että perille päätyisi, ei nuo postimerkit tunnu ikinä liimautuvan tarpeeksi hyvin paperiin kiinni.
Kirjastossa ehdin vaan kävästä nopsaa, sen jälkeen olikin Hollannin instituutin vuosiseminaari. Olin ensin menossa Hollannin instituuttiin, mutta sieltä sanottiinkin sen olevan Tanskan instituutissa. Onneksi sieltä lähti samalla muutama muukin sinne, niin löysin perille, siinä lähellähän se kuitenkin oli. Mielenkiintoinen jälleen kerran, johtaja oli nainen ja ei ehkä aivan tiennyt mistä kaikesta esitelmöikään :D Sen jälkeen eläkkeellä oleva mies kertoi projektistaan etsiä ja puhdistaa 1832 Kreikan ja Turkin välisellä rajalla olevat muinaisjäännökset, joista kreikkalaiset kysyttäessä eivät halunneet kertoa tälle tutkijalle mitään. Ymmärrettävistä syistä.
Vastaanotto oli sitten Hollannin instituutissa. Päästiin ensimmäisinä sisään, mutta ruoka meinas loppua nenän eestä jo ensi kättelyssä, kun nämä samat, tietyt miehet ryntäsi tarjoilupöydän ääreen ja jäivät siihen asumaan. Sitten tuli sitä onneksi toiselle pöydälle. Oli kyllä hyviä, sellasia täytettyjä kinkkurullia, pinaattileivonnaisia, fetapötköjä ja viiniä.
Perjantaina olikin sitten vuorostaan Itävallan instituutin vuosiseminaari, ja se oli tuossa melko lähellä Alexandrasilla. Johtaja kertoi tosi pitkään viime vuoden kaivauksista - saksaksi. Omalla yläastesaksallani ymmärsin sen verran, että pysyin kyllä kärryillä, etenkin kun tämä puhui tosi selkeästi ja näytti hyviä kuvia. Hienoja pylväshalleja olivat kaivaneet, oikein paloin halusta itse kaivaa joskus tuollaisia kohteita! Seuraavaksi joku tutkija kertoi jostain keramiikkalöydöksistä, jotka ei enää puolen tunnin jälkeen niinkään kiinnostaneet. Mutta sen jälkeen viini, Gin Tonic ja ruokatarjoilut oli hyviä. Jäin vielä ihmettelemään yhen GT:n verran, kun Saara lähti, mutta kun ympärillä puhuttiin vaan saksaa eikä ketään tuntenut, niin lähdin sitten pois kun näytti, että tarjoilijatkin alkaa pakkaan kamoja pois.
Illalla olis tehnyt mieli vielä käydä jossain lähettyvillä, mutta Virve sanoi alkavansa nukkuun eikä kämppis vastannut viestiin, kun kyselin oisivatko olleet jossakin lähellä, niin menin sitten alakertaan katsomaan telkkaria. Sieltä alkoikin just sopivasti joku kauhuleffa, joka kertoi merestä löytyneestä jostakin laivan hylyn esineestä, jonka jälkeen hylyn haamut alko tappaan ihmisiä sumun avulla. Kiva oli yksin kattoa, siinä se haamu kolkutti kävelykepillä aina oveen ja juuri samalla hetkellä takana oleva tuuletin alkoi naksumaan samaan tahtiin..
Maanantai on vapaapäivä, koska on Cleaning Day, pääsiäiseen paastoon laskeutumisen päivä. Silloin puistossa lapset kuulemma lennättävät leijojaan. Pitää mennä sitä sitten katselemaan. Tänään tuskin jaksaa mihinkään, huomennakin voisi ottaa rennosti, kun ens viikolla on taas iltaohjelmaa. Mm. jatkokurssilaiset tulee tänne ja tarkoitus olis tiistaina käydä viimein siellä dartsi-illassa Red Lionissa.
Mutta kun malttoi lähteä pois, niin löysin äitille lahjankin. Kuljin sellasen paitaputiikin ohi, jossa myyjä käski sisään kattelemaan. Yllätys oli suuri, kun mitään sanomattani myyjän ilmeisesti mies alkoi puhumaan suomea, sanoi varmaan kaikki osaamansa viis sanaa (kiitos, tervetuloa, ole hyvä jne). Että koitappa liikkua tunnistamattomasti sitten. Vaikka yleensä kyllä kaupungilla aletaan puhua kreikkaa ja kysymään suuntia, niin ku olisin paikallinen.
Paita siis löytyi, kun sain sopivaan hintaan ja jotain sen tyylistä etsiskelinkin. Kävelin Sintagmalle, että olisiko vielä löytynyt kirjekuoria, mutta en jaksanut enää lähteä niitä metsästämään, kun ei postissa näyttäny olevan. Ajattelin käydä katsomassa lähikaupasta, mutta en sitten enää illalla jaksanut, vaan syvennyin gradun kirjoittamiseen.
Torstaina kuitenkin kävin niitä etsiskelemässä kirjakaupoista. Kortin sentään löysin ja muutakin niissä näytti olevan, paitsi kirjekuoria. Mutta viimeinen oljenkorsi Hondos Center pelasti! Sain ostettua samalla itelleni alennuksessa olevan punaisen vyön ja kaulakorun :P Sekä lyijyjä lyijytäytekynään, kun en Suomessa muistanut lähtiessä täydentää varastojani.
Menin sitten Sintagman postia päin ja jäin laittamaan pakettia lähtökuosiin, kun ohi käveli joku kiinalainen tyttö ja poika. Ensin ajattelin niiden etsivän jotain kirkkoa, mutta sitten se tyttö kysyi, että olenko kuullut Äiti Jumalasta, joka ei ole Neitsyt Maria, ja haluaisinko kuulla lisää. No kun ei muutakaan kiirettä ollut, niin ajattelin että samahan se on kuunnella :D Ne näytti jonkun videopätkän ja sitten jotain esitteitä. Pointtina siis oli se, että kun Jumala loi miehen ja naisen, tämä loi molemmat omaksi kuvakseen, siispä Jumalia on kaksi, joista toinen on nainen, ja koska Jumala on Isä, niin tämä toinen on Äiti. No sinällään ihan järkeensä käyvää, jos uskoo siis koko juttuun. En halunnut lähteä mukaan julistamaan sanomaa kuitenkaan :D Onneksi pystyi vetoamaan posti- ja kirjastokiireisiin. Postitus olikin yllättävän kallis pienestä kirjekuoresta, vajaa vitosen maksoi, mutta sinneppä meni! Toivottavasti ehtii ajallaan tai ainakin että perille päätyisi, ei nuo postimerkit tunnu ikinä liimautuvan tarpeeksi hyvin paperiin kiinni.
Kirjastossa ehdin vaan kävästä nopsaa, sen jälkeen olikin Hollannin instituutin vuosiseminaari. Olin ensin menossa Hollannin instituuttiin, mutta sieltä sanottiinkin sen olevan Tanskan instituutissa. Onneksi sieltä lähti samalla muutama muukin sinne, niin löysin perille, siinä lähellähän se kuitenkin oli. Mielenkiintoinen jälleen kerran, johtaja oli nainen ja ei ehkä aivan tiennyt mistä kaikesta esitelmöikään :D Sen jälkeen eläkkeellä oleva mies kertoi projektistaan etsiä ja puhdistaa 1832 Kreikan ja Turkin välisellä rajalla olevat muinaisjäännökset, joista kreikkalaiset kysyttäessä eivät halunneet kertoa tälle tutkijalle mitään. Ymmärrettävistä syistä.
Vastaanotto oli sitten Hollannin instituutissa. Päästiin ensimmäisinä sisään, mutta ruoka meinas loppua nenän eestä jo ensi kättelyssä, kun nämä samat, tietyt miehet ryntäsi tarjoilupöydän ääreen ja jäivät siihen asumaan. Sitten tuli sitä onneksi toiselle pöydälle. Oli kyllä hyviä, sellasia täytettyjä kinkkurullia, pinaattileivonnaisia, fetapötköjä ja viiniä.
Perjantaina olikin sitten vuorostaan Itävallan instituutin vuosiseminaari, ja se oli tuossa melko lähellä Alexandrasilla. Johtaja kertoi tosi pitkään viime vuoden kaivauksista - saksaksi. Omalla yläastesaksallani ymmärsin sen verran, että pysyin kyllä kärryillä, etenkin kun tämä puhui tosi selkeästi ja näytti hyviä kuvia. Hienoja pylväshalleja olivat kaivaneet, oikein paloin halusta itse kaivaa joskus tuollaisia kohteita! Seuraavaksi joku tutkija kertoi jostain keramiikkalöydöksistä, jotka ei enää puolen tunnin jälkeen niinkään kiinnostaneet. Mutta sen jälkeen viini, Gin Tonic ja ruokatarjoilut oli hyviä. Jäin vielä ihmettelemään yhen GT:n verran, kun Saara lähti, mutta kun ympärillä puhuttiin vaan saksaa eikä ketään tuntenut, niin lähdin sitten pois kun näytti, että tarjoilijatkin alkaa pakkaan kamoja pois.
Illalla olis tehnyt mieli vielä käydä jossain lähettyvillä, mutta Virve sanoi alkavansa nukkuun eikä kämppis vastannut viestiin, kun kyselin oisivatko olleet jossakin lähellä, niin menin sitten alakertaan katsomaan telkkaria. Sieltä alkoikin just sopivasti joku kauhuleffa, joka kertoi merestä löytyneestä jostakin laivan hylyn esineestä, jonka jälkeen hylyn haamut alko tappaan ihmisiä sumun avulla. Kiva oli yksin kattoa, siinä se haamu kolkutti kävelykepillä aina oveen ja juuri samalla hetkellä takana oleva tuuletin alkoi naksumaan samaan tahtiin..
Maanantai on vapaapäivä, koska on Cleaning Day, pääsiäiseen paastoon laskeutumisen päivä. Silloin puistossa lapset kuulemma lennättävät leijojaan. Pitää mennä sitä sitten katselemaan. Tänään tuskin jaksaa mihinkään, huomennakin voisi ottaa rennosti, kun ens viikolla on taas iltaohjelmaa. Mm. jatkokurssilaiset tulee tänne ja tarkoitus olis tiistaina käydä viimein siellä dartsi-illassa Red Lionissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti