Road-trip Zakyntoksella 30.8.

Heräsin ihan hiessä jälleen, kun kello soi tuttuun aikaan 6.50. Ehti nopeasti pakata kamat ja lähettiin aika lailla saman tien lautalle, ettei myöhästytä ja päästiin ekojen joukossa sisään. Lauttamatka kesti 1h15min.

Kyllene mereltä

Zakyntoksen satama

Tultiin ZAKYNTOS-saarelle (josta koitin ottaa hienoja kuvia), aluksi etittiin uimarantaa, jossa vois katella jos mahollista, merikilpikonnia. Pysähyttiin ainaki kolmessa eri turistikohteessa, tyttöjen mielestä niissä oli kuitenki liikaa ihmisiä (noin kymmenen...), ja ne ei halunnu jäähä sinne.

Ajeltiin välillä jossai vuoristossa jotain kuppasta sivutietä jne.

Lopulta joskus puolenpäivän aikaan tultiin jonnekki mestaan, jossa oli sitte semmonen niemenpoukama kallioiden keskellä ja siellä aivan ihanan näkönen uimapaikka. Siellä oli kyllä enemmän turisteja ku muissa paikoissa yhteensä (paljon italialaisia, kuulemma suosittu italialaisten lomakohde, tästä ei oo ku joku 300 km Italiaan ja lentokoneet kulkee). Jäätiin nyt kuitenki sinne. Uimavaatteiden vaihto ratkaistiin ihan vain pyyhkeet päällä -menetelmällä rannalla. Vesi oli vähän kylmempää ku Kyllenessä, mutta kirkasta ja raikasta. Oli snorkkelikin mukana, mutta eipä siellä veden alla ollut muuta kuin kaloja. Tosin toinen suomalainen tyttö oli käyny pikkusen kauempana, jossa oli kuulemma ollu ihan uskomaton vedenalaismaisema. Lähinnä keskityin itteni grillaamiseen.

Oltiin siellä tunteroinen, ja kiireellisestä aikataulusta johtuen (aamulla oli kaikki vielä sillä asenteella, että meillä on koko päivä aikaa, mutta kun tähän biitsin etsimiseen oli nyt mennyt se kolme tuntia..) lähettiin sit jatkaan matkaa. Seuraava kohde piti olla mykeneläinen hautausmaa. Löydettiin kyltit ja ajettiin jonnekki ylös vuoristoon tien päähän, siellä oli sitten ravintola, jossa haluttiin syödä. Muut söi lähinnä salaattia, mutta viereisessä pöydässä haisi niin hyvä pihvi, että otin sitten souvlakia. Eräs tilas jonku kokin salaatin, ja siinä oli varmaan litra majoneesia päällä, eikä tämä voinu syödä sitä loppujen lopuksi ja tilasi uuden salaatin (tarjoilija sano, että maksat silti sen edellisen, koska ei ollut hänen vikansa ettei tämä siitä tykännyt). Lähettiin sitten kellon ollessa jo jotain kolme, ettiin mykeneläistä hautausmaata, jonka kyltti sanoi olevan siellä ylhäällä, mut käytiin taas ajeleen jotain sivutietä, joka päättyi ties minne. Ajettiin sitte takasin kyltin kohdalle, ja siinähän se oliki sitte, sinne alas meni vaan joku kivinen kävelypolku. Eipä siinä sitten paljon nähtävää ollut, kiveen hakattuja hautoja vaan joku kymmenisen kipaletta. Jatkettiin matkaa.

Seuraava kohde oli ”Shipwreck -paikka”, odotin jotain hylkyjen hautausmaata mutta ei se näkymä paljon pettymystä tuottanut. Ainut vaan, ettei itse sinne rantaan, jossa laivan hylky on, pääse muuten kuin veneellä. Niinpä kateltiin sitä vaan näköalapaikalta noin kilometri (no ei ihan) ylhäältäpäin ja otettiin hienoja kuvia.

Seuraava kohde oli sitten lähellä, ihan saaren pohjoispäässä oleva ”Blue Caves”. No siitä en ees tiennyt mitä odottaa, ja tässä vaiheessa kun kello oli jo puoli viisi, epäilin jo että ehditäänkö ollenkaan kasilta lähtevään lauttaan, jonne meillä oli liput jo valmiiksi ostettu (jos ne ois halunnu vaihtaa myöhempään, ne olisi pitänyt vaihtaa kuitenkin tunti ennen lautan lähtöä). No, tytöt sitten halusi päästä ohjatulle laivakierrokselle katselemaan luolia (koska niitä näkee vaan meren puolelta). Maksettiin 7,50e ja mentiin lautalle, jossa osoittautui olevan kaksi pariskuntaa, kielestä päätellen jostain päin Pohjoismaita, mutta en tarkemmin kuunnellut oliko ne norjalaisia vai mitä. Kierros oli semmonen, että otettiin myös bikinit mukaan, koska siellä kuulemma pystyi myös uimaan. Luolat oli semmosia luonnollisia kalliossa olevia luolia ja reikiä yms. Mentiin useimpiin sisälle veneellä. Varsinainen Blue Cave oli se ensimmäinen luola, jonne mentiin laivalla sisälle, ja papparainen käski meijät uimaan. Vaihettiin tutulla pyyhetekniikalla bikinit päälle ja hypättiin veteen (pahin painajaiseni hyppääminen korkealta veteen siis toteutui.. siinä on pahaa se, että kun hyppää, ei tiedä kuin syvälle uppoaa ja ehtiikö nousta pintaan, ennenku happi loppuu). Se tosiaan oli sinistä se vesi, ja snorklaamalla huomasin, että se johtuu siitä, että auringonvalo tulee sieltä luolan suusta, veden alta jossakin semmosessa kulmassa, että se vesi näyttää ihan siniseltä. Siis sillain, että kun se papparainen näytti semmosella valkosella laudanpätkällä vedessä, niin se vesi näytti ihan siltä, kuin olisi karamelliväriä kaadettu veteen. Kameran akut oli tietysti lopussa ja en uskaltanu käyttää salamaa, eli ihan kaikki kuvat ei onnistunu kuten piti :( Sitte jatkettiin vielä matkaa, ja kohta mentiin semmosen luolan suulle, minkä aukko oli alle metrin veden pinnan yläpuolella, eli sinne ei päässy veneellä, mutta papparainen käski taas uimaan sinne. Nyt meinasin jänistää ihan kunnolla, iski melkein kunnon paniikki siitä veteen hyppäämisestä, mutta menin silti. Se tosiaan oli sitten se luola sieltä sisäpuolelta paljon korkeampi, mutta koitin snorklata ja vesi oli ihan pimeää. Sitte käytiin vielä jossain kauempana kattoon niitä kalliomuodostelmia, ja takasin tullessa nähtiin merileijona. En tiiä oliko se sama vai oliko niitä useampia, jotka kävi pinnalla porskuttelemassa. Yritin ottaa kuvaa, mutta ne oli liian nopeita.

Tuosta sukellettiin kallion alitse luolaan.

Sitte kierroksen päätteeksi lähettiin takaisin päin. Oli tarkoitus vielä aiemmin käydä vielä yhdellä mykeneläishaudalla, mutta siihen aikataulu hirtti kiinni. Aijottiin myös käydä jossain bysanttilaisessa kirkossa ja sen museossa, mutta kello oli jo puoli seitsemän, eli skipattiin ne. Saari ei kokonaisuudessaan oo ku noin 30km pitkä, mutta se on vuoristoista, eli kaikki tiet on semmosia serpentiinejä, että ei niillä voi ajaa nopeeta. Siksi meijän aikatauluki vähän petti, kun ei ajateltu, että ajaminen kestää niin kauan. Joka tapauksessa, ehdittiin seitsemäksi satamaan ja vielä ostamaan postikortteja. Ehti vielä juua nopeesti cappuccino freddon ja syödä toastin ennen lauttaa. Päästiin just partahiksi katsomaan aurongonlaskua, ja takaisin Kyllenen satamaan tullessa oli jo ihan säkkipimeetä.

Oltiin eilen juteltu, että voitais reissun päätteeksi mennä muun porukan kanssa syömään illalla, mutta mentiin ravintolan edestä, eikä siellä ollut ketään. Eikä ollut sitten kämpilläkään. Ajateltiin, että toivottavasti ne ei meitä oota missään.

Sitten kämpillä sattui vielä vahinkoja, eli tuli tuon viereisen talon omistajapariskunnan vanha rouva hakeen apua, koska oli saanut ongenkoukun käteensä. Yritettiin vetää sitä pois, mut se oli niin syvällä, ettei voitu, ja tytöt lähti viemään rouvaa sairaalaan.

Saatiin vielä tekstiviesti, että lähetäänki aamulla vasta 8.30 (pitäis olla oikeesti siihen aikaan biitsillä, mutta ei varmaan kertaakaan olla ees vielä oltu menossa sillon, ja me ollaan kuitenki siellä aina ennen johtoporukkaa). Siis tunti lisäaikaa nukkumiseen, ei paha. En ollu vielä ehtiny nukahtaa, ku tytöt tuli sen rouvan kans sairaalasta, kaikki oli kuulemma ok.
Nukuin kyllä aika hyvin nyt, ehkä kerran heräsin kukon ulinaan yöllä.

Kyllene, Kreikka: Matkapäiväkirjasta 24.-29.8.

Ma 24.8.
Olin saapunut instituutille jo paria päivää aikaisemmin, tänään lähdettäisiin Ateenasta kohti Kylleneä. Eilen instituutille tuli toinen suomalainen tutkimuksiin osallistuva opiskelija.
Raahattiin laukut alas ja istuttiin odottelemaan kyytejä. Istuttiin vielä klo 14.30, istuttiin vielä klo 14.35, istuttiin vielä klo 14.40… Ajateltiin jo, että tuleekohan ne ollenkaan, kunnes noin kolmen aikoja oven eteen kaarsi auto, jossa istu ihan suomalaisen näköinen mies. Sitten ajateltiin, että sen auton takapenkki on IHAN täynnä, että pitäiskö meijän muka sinne vielä mahtua. Onneksi siellä perässä oli sit toinen auto ja joku tyttö, jonka autoon mentiin. Heti selvisi että ainakin ruotsia se tyttö puhuu (kesti melkein koko päivä selvittää, oliko ne suomenruotsalaisia vai pelkkiä ruotsalaisia, kun ei heti tohdittu kysyä). Laitettiin auton nokka kohti Kylleneä, Ateenan keskustasta pois pääsy kesti puolesta tunnista tuntiin ja sit mentiin moottoritielle. Tämän suomalaisen tytön kans jotain enkuksi jutskailtiin tytön kanssa, tai ne puhu enemmän keskenään koska olivat etupenkillä, enkä taakse kuullut ees ihan kaikkea.

Pysähdyttiin jossakin huoltsikalla, ja siellä nähtiin muukin porukka. Siis tutkimusjohtajan ja belgialaisen tyttöystävänsä meidän kolmen tytön lisäksi mukaan tulis kreikkalaiset projektissa mukana olevat, englantilainen mies ja ruotsalainen Saksassa opiskeleva tyttö. Juotiin projektin tarjoamat kahvit Korintin kanavan lähellä olevassa kahvilassa (eli frappea, siis jääkahvia) ja jatkettiin porukalla matkaa. Matkalla meitä alko härnäämään joku lava-auto, jossa istu kaks ukkoa jotka vilkutteli koko ajan etupenkin tytöille (blondeja..). Sitte ne huomas et me seurataan toista autoa, niin ne koitti koko aika mennä meijän väliin, milloin oikealta ja milloin vasemmalta puolelta autoja ohitellen. (myöhemmin kuultiin että on tyypillistä kreikkalaista käytöstä).

Päästiin perille auringonlaskun aikaan eli ehkä joskus kasin maissa. Majapaikkana semmonen kreikkalaistyylinen majatalo-rivitalo keskellä jotain "eläintarhaa". Tuossa vieressä on ainaki vuohia, kanoja, kukko, koiria ja kissoja. Söpö koiranpentukin, joka tuli portille meitä katteleen ja jota oli sitte tietenki pakko mennä rapsuttelemaan.

Purettiin kaikki autot ja tsekkailtiin majapaikkoja. Sen jälkeen lähettiin syömään. Käveltiin tuossa kapungissa eli kylässä olevaan raflaan, muistaakseni sillon viime vuonna oltiin siinä samassa paikassa. Kuulemma kaupungin paras rafla, kun tultiin, paikka oli aika täynnä mutta täytty heti. Täällähän syyään sitte kreikkalaiseen tyyliin, eli paljon alkupaloja joista kaikki ottaa, ja ehkä joku pääruoka (jos on iso nälkä), esim. nyt kalaa. Tällä kertaa ihmiset oli aika juhlatuulella, tilattiin pari kannua enemmän viiniä (ku seuraavina normipäivinä), ja saatiin jälkkäriksi joku kanelilikööri ja juotiin koko pullo. Mentiin takasin puolenyön aikaan, ja muu porukka tuli vielä tarjoamaan meille opiskelijoille rakia. Juotiin lasillinen ja mentiin koisimaan.

Yöllä oliki aika tuskasta, täällä on jotain sääskiä ja pienempiä ötököitä (mäkäräisiä?) niin ei voi pitää ovea auki yöllä, toinen tyttö huoneessani ei saa nukuttua jos makkarin ovi on auki ja yölläki lämmintä on ainaki joku 25. Hikoilin koko yön. Ei saanu kyllä kovin montaa tuntia nukuttua.

Ti 25.8.
Aamulla herättiin kasin aikoja ja mentiin syömään aamupalaa ulos, koska ei eilen ehitty käyä kaupassa. Mentiin sit juomaan tuonne kylän kahvilaan kahvit ja syömään toastit (tyypillinen kr. aamupala raflassa ainakin). Sitten mentiin biitsille katteleen paikkoja. Aiottiin ottaa tää päivä vielä rennosti, eli alotettiin ihan uimalla/snorkkeelauksella. Kierrettiin vedessä kaikki siinä näkyvät muurin pätkät. Niitä näkyy pinnallekin useampia, sanoisin että ainakin viisi erikokoista. Ne on jotain ehkä antiikin aikaiseen satamaan liittyviä. Täällä on siis ollut toimintaa ainakin Peloponnesolaisten sotien aikaan (489 eKr.) ja siitä ihan keskiajalle saakka, eli täällä on eriaikaisia juttuja. Kreikkalaisaikaisia ei tainnut olla muuta, kuin meren alla oleva laatoitus, muu lienee frankkien aikaista? Sen tietää nyt ainakin rakennustekniikan perusteella, en tiedä onko paikalla lisäksi jotain ajoittavia löytöjä. Sukelleltiin varmaan nyt ainaki pari tuntia, siinä ajassa kateltiin muureja ja ite nyt ainaki totuttelin snorklaukseen, muut on sitä enemmänki harrastanu käsittääkseni. Ja onhan siellä muutaki nähtävää, kaloja, vesikasveja, merisiilejä ja onhan siellä tietenki myös kaikenlaista uutta ja vanhaa rojua keramiikanpalasista rannalla lojuviin kortsuihin saakka. Sukeltelun jälkeen pystytettiin takymetrit. Siinä syntyi hieman kinaa, kun kaksi tytöistä alkoi väittelemään, millaisia erilaisia takymetrejä on ja onko uusi vai vanha parempi. Otettiin harjoituksen vuoksi takymetrillä joitain lukuja, niin että itsekin nyt pääsin sekä tallentamaan tietoja takymetrillä että olemaan myös prismassa ottamassa paikkatietoja muurin vieressä kulkevasta hiekkarajasta (tiedot tallennetaan takymetriin, puretaan tietokoneella ja otetuista pisteistä muodostuu erilaisia karttoja, joista voi tehdä siis myös kolmiulotteisia malleja). Se olikin sitten aika lailla tän päivän homma. Kahden aikaan kai lopeteltiin ja mentiin sit samaan raflaan kuin eilen, syömään lounasta, koska edelleenkään kellään ei ollut ruokaa kämpillä. Syötiin aika kevyesti salaattia yms. ja mentiin sit mökille. Keiteltiin kahvit, istuttiin pihalla samalla ku vanhempi sukupolvi vietti siestaa. Joskus kuuden aikoja varmaan käytiin paikallisessa kaupassa. On täällä jopa kolme kauppaa, jotka kaikki tietenki aika pieniä ja ylihinnoiteltuja. Aiemmin selvisi, että meidän KAIKKI ruuat täällä (sekä kaupasta ostetut aamupala- ja välipalatarvikkeet että ravintolaillalliset yms.) maksetaan projektin rahoista, jota oli saatu kai nyt meitä varten ihan kunnolla kuitenkin. Siispä instituutin myöntämästä stipendistä ei nyt sitte tarvi maksaa periaatteessa ku matkat! Eli jotain jäänee käteenkin...

Joskus ysin aikoja mentiin taas syömään, samaan paikkaan. Nyt projektin johtaja oli mennyt instituutin assistentin kanssa Olympiaan syömään, ne katteli joitain instituutin vieraaksi tulevia potentiaalisia rahoittajia varten hyvää ravintolaa. Siispä meitä ei ollu niin paljo ja tilattiin nyt ihan pikkusen erilaista ruokaa ku eilen. Kala oli hyvää ja maistu ihan ravulta. Sitten ruuan päätteeksi eräs projektin johdosta halusi vielä käydä drinkillä ja ottaa mojiton. Eräs oli joskus käynyt täällä ja sanoi jonkun paikan, jossa mojito tehdään spritesta eli siihen ei kannata mennä. Mentiin sitte kuitenki just siihen. Oli se ihan juotavaa, mut ei spritea. Paikka oli silti täynnä nuorisoa. Juotiin yhet drinksut ja lähettiin nukkuun, tosin pari jäi vielä istuskelemaan. Nyt instituutin assistentin mukana oli kuitenki tullu tuulettimia jokaisen huoneeseen, eli nyt pystyis kuitenki paremmin nukkumaan.

Kuitenki koska ei voitu nukkua makkarin ovi auki, puhallin kierrätti aamua kohti ainoastaan kuumaa ilmaa, eli ei se ihan hirveästi auttanut. Aamulla ku heräsin, oli huone niinku sauna. Näin vielä unta jostain miehestä, joka tappoi jonku tyypin ja verta oli joka paikassa. Sit siellä oli joku huone, jossa roikku ainaki kuuden tyypin päät. Liekköhän tullut siitä, kun eräs illalla söi kaikilta kaloilta lihat päätä myöten. En oo ikinä kuullukkaan että kalalta syötäis pää. Kokeilin itekki ja ei se kummosta ollu, vaikka tuntu että söis jonkun aivoja. Ei siis ihme tuommoiset unet.

Ke 26.8.

Herätys saunasta klo 6.50. Pikainen aamupala (kahvi, leipä), eväiden teko ja menoksi biitsille. Eilen oli vielä mietitty, että takymetriryhmä menee aikasemmin, mutta koska meille ei sillon ois jääny autoa (vai kuskia? En tiiä onko muilla ku ed. kuskeilla korttia) niin kaikki (paitsi eräs, joka nukkuu aina ainaki ysiin saakka) mentiin biitsille klo 7.30.
Pystytettiin takymetrit (josta tuli hieman kinaa taas eli parempi pysyä hiljaa ja antaa sen pystyttää takymetri yksin,oka on päättänyt, että hänen tapansa on oikea) ja telttakatos auringonsuojaksi. Sen jälkeen suomalaiset opiskelijat laitettiin veteen puhdistamaan laatoitusta. Siihen tarvi myös T-paidan, koska vaikka vesi on lämmintä, siinä monta tuntia ollessa tuli kyllä kylmä, lisäksi aurinko polttaa vedessä vielä pahemmin ku maalla, eli selkä palais, jos sitä ei jotenki suojais. (Myöhemmin toisesta tytöstä huomattiin, että kyllä se aurinko paistaa myös T-paidan läpi, koska tämä oli silti vähän palanut). Alku oli helppoa, koska ilmeisesti osa maasta on poistettu viime vuonna, ja nyt poistettiin siitä vaan edellisvuoden jälkeen päälle tullut irtohiekka. Laatoitus on meren alla noin metrin syvyydessä, ja laatat on semmosia paksuja kivilaattoja, ehkä arviolta 1m x 1,5m. Puhdistettiin laattoja siis niin, että esim. minun piti työntää hiekkaa poispäin keskustasta, laattojen ulkopuolelle vasemmalle. Kivaa työtä, vaikka minulla oli ongelmia maskin kanssa, joka päästi jatkuvasti vettä jostain sisään. Pari kertaa onnistuin kans saamaan putkeni täyteen vettä ja vetämään tietenki kaikki henkeen. Eli ei tää ihan lasten leikkiä ole, vaikka siltä vaikuttaisi. Lisäksi vedessä on joku kasvi, joka on jotensakki myrkyllinen eli siihen jos koskee, tulee kuulemma jotain punasta ihottumaa johon pitää sitte hakea jotain lääkettä. Sitä oli myös omalla kohallani, ja koitin varovasti lastallani repiä niitä muualle ja väistää äkkiä tieltä pois. En ainakaan satuttanu niihin itteäni. Kaloja tuntui homma kiinnostavan, hommaa oli kattomassa niitä akvaariossakin olevia puhdistajakaloja, sitte semmosia kirkkaita littanoita joilla on pystössä musta täplä. Ne ui ihan naaman eessä. Tätä hommaa me tehtiin koko päivä, välillä käytiin maalla lämmittelemässä ja juomassa vettä. Homma muuttu hankalaksi sitte, ku päällä oli puoli metriä hiekkaa ja kiviä. Kyllä siinä päivän päätteeksi peukalo oli lastan käyttämisestä kipeenä.

Itteeni vähän huimas päivän päätteeksi, ku nousin merestä, mutta toiselle tytölle tuli ihan kunnolla huono olo liiasta auringosta. Minä sain myös nukuttua siestan aikana pari tuntia ja olin sen jälkeen ihan ok. Illallisellekin pari tyttöä meni autolla, ja ne lähti aikasemmin myös nukkumaan. Illallinen oli tähän mennessä paras, minä halusin souvlakia (lihavarras) ja sit päätettiin, että kaikki ottaa oman pääruuan. Olihan se hyvää! Ruuan aikana mm. keskusteltiin, onko Suomessa vai Ruotsissa enemmän järviä. Toisen ruotsalaisen opiskelijan mukaan Ruotsissa, mutta proektin johtaja Suomesta sanoi, että laskelmien mukaan ne on alle 200m2 eli lampia. Kreikkalaisia nauratti.

Tänään oltiin ihan ihmisten ajoissa nukkumassa, varmaan jo ennen puoltayötä ja itekkään en juonu ku Mythoksen ja vajaan viinilasillisen. Yöllä oli vähän parempi nukkua, ku tajusin laittaa pään toiseen päähän sänkyä lähemmäksi tuuletinta, mutta aamulla oli silti kuuma.

Tästä kuvasta näkee koko rannan geologisen kartan.


To 27.8.

Työpäivän jälkeen käsiin sattuu. En tiiä onko se siitä, että pitää "kaivaa" (eli siirtää kivistä maata eestä pois) vedenvastusta päin, vai siitä, että märkäpuku on niin tiukka, että tuntuu ihan makkaralta ja sitä ei saa ees ite pois päältä, vaan jonkun pitää vetää se pois, että liekkö verikään kierrä sitte käsissä kunnolla.

Iltapäivällä kämpillä kättä särki ja ajattelin, että parempi nukkua se pois (koko käsi). Heräsin pari kertaa, mut kunnolla vasta seiskan aikaan ku muut tuli kaupasta! Ollaan kait vielä lauantai tälle viikolla töissä, sunnuntai on vapaa ja mennään ehkä käymään jossain tuolla läheisillä saarilla, jonne tuosta nykyisestä satamasta siis menee lauttoja tunnin välein. Pitää vaan käydä nostamassa käteistä kun kaikki on loppu, satamassa pitäisi olla automaatti. Siellä on myös se langaton netti, mut en tiiä onko koneita ja ei ainakaan halpoja. Toinen ruotsalaisista tytöistä sanoi, että hänen uuden tyyppinen kone löytää verkon, mutta ei saa yhteyttä, jos siihen on joku salasana tms. niin ne aiko illalla kysyä ravintolan isännältä Jorgokselta sitä. Mun kone ei ainakaan löydä mitään edes pihalla, tästä on joku kilsa kuitenki satamaan.

Stu valitsi tällä kertaa meille eväät, eli syötiin aika lailla mereneläviä, olisko ollu viittä tai kuutta eri sorttia (siis perinteisten rehujen lisäksi, joita pitää ottaa aina). Mun omia suosikkeja oli semmoset pikkuset friteeratut kalat ja sitte mustekalan lonkero. Yritetään oppia täällä kreikkaakin, koko ajan kysellään meijän kahelta kreikkalaiselta, mikä se ja se on kreikaksi.

Päästiin jo aika aikasin nukkumaan, ennen kymppiä oltiin kämpillä. Oli vielä tosi kuuma, onneksi toinen tytöistä halus kans, että avataan tuo ulko-ovi. Koitin vielä tehä itelleni kylmävesipulloa, tyhjensin pakastimesta muovipulloon jäitä.. Eipä se kyllä mitään auttanu. Heräsin yöllä noin sata kertaa, viimeistään siihen ku kukot alko kilpaa kiekumaan vielä sillon ku oli pimeetä. Lämpötila onneksi viileni, piti jo jossai vaiheessa vetää peittoa eli lakanaa päälle ja kävi mielessä että laittais oven kiinni, mutta en jaksanu kuitenkaan.


Pe 28.8.

Herätys normaaliin aikaan 6.50. Kahvit ja aamupala ja biitsille. Tällä kertaa vaihettiin vuoroja, minä olisin prismassa tänään. Vähän pisti ärsyttämään kun joku koitti neuvoa aivan selvissä asioissa, mutta sitä tää homma välillä on, ja siitä ei auta ku mennä yli. Niistä tässä sen enempää.

Olin prismassa koko päivän, eli seisoin meressä prisman kanssa kiertelemässä kiviä, samalla ku toinen otti prismasta lukuja takymetrillä. Niistä pisteistä siis muodostuu sitten kartta. Oli siinäki vähä ärsytyskynnys kovalla, kun se prisma nyt vaan yksinkertasesti on mahdoton saada siellä aallokossa pysymässä prikulleen suorassa, ettei se heilu, muutenkin kun ne kivet pitää ottaa silleen ”ei liian tarkasti”.Mut se oli ihan kivaa, aurinkorasvaa piti lisätä koko aika ku aika kuumahan siinä oli vaikka meressä seisoskelisin. En ihmettelis, jos tänään meni 35 rikki, oli kuitenki kuumempi ku aikasemmin eikä tuullu.

Joo, ja oon kyllä ihan käsi enkun puhumisen kanssa, ku koko aja unohtelen sanoja, aikamuotoja enkä osaa lausua mitään oikein.. En oo kyllä aiemmin puhunukkaan ees viitenä päivänä peräkkäin englantia, saatikka että kolmea viikkoa.

Taitaa olla vaan huono päivä, kun on nukkunu ensin huonosti ja sitte h*ton kuuma päivä. Toivottavasti illalla ruoka on hyvää. Huomenna meillä pitäis olla ihan normaali työpäivä. Aiemmin nuo puhu jotain, että me grillattais lauantaina, mut nyt ei oo kukaan maininnu mitään.

Kirjotin kaivausraportin loppuun, vaikka aika puuduttavaa olikin kirjottaa joku 6-7 sivua yhteen pötköön. Mutta kun sinne ei tarvi kirjoittaa, kuin omia tehtäviään ja oppimiansa asioita yms. niin äkkiähän se siinä mielessä menee.

Mentiin kasin aikaan syömään, oli vieläkin kuuma eikä tuullutkaan oikein. Tilasin taas souvlakia, osa otti oman pääruuan ja osa ei. Oli niissä alkupaloissakin kyllä syömistä: salaattia, friteerattua kalaa, friteerattuja kesäkurpitsoita ja munakoisoa, bruschettaa... oli varmaan muutakin, ja olin jo melkein täynnä kun souvlaki-annos saapui, en jaksanu enää syyä siitä perunoita. Ei ollut niin hyvää kuin sillon yks päivä kun söin. Ajattelin, että voi olla eri lihastakin tehtyä, niitä kun voi tehdä possusta, kanasta ja käsittääkseni myös lampaasta. No, täynnä olin. Sitten mentiin vielä nostaan käteistä satamasta (eli alle puoli kilsaa matkaa), kun omani oli kaikki loppu, ja samalla reissulla katottiin myös aikataulut lautalle. Osa oli menny jo drinksuille sillä aikaa samaan paikkaan ”siihen, missä on oranssit penkit ja valkoset varjot” (toinen paikka on se, jossa on valkoset penkit ja oranssit varjot), meillekki oli tilattu GT:t. Juotiin ne, puheenaiheena oli mm. urheilu, eli onko jääkiekossa mitään järkeä, onko lumilautailu urheilua, onko hiihtäminen vaikeaa jne. En jaksanu ottaa oikein osaa keskusteluun muuten kuin toteamalla, että hiihtäminen on helpompaa kuin pyörällä ajaminen.

Sitten mentiin nukkuun, onneksi ovi oli auki mutta tuuletin ei ollu päällä. Pitkästä aikaa yö, jolloin sai nukuttua ihan kunnolla, heräsin ainoastaan ku toinen tytöistä yöllä haahuili vessaan, ja joskus kun kukko alkoi taas ulisemaan, onneksi ei jatkanut kuitenkaan.

La 29.8.

Herätys 6.50. Ihmettelin ku aina toisen tytön kello soi just 5sekkaa ennen mua, että kun se nyt ei soinut, mutta muistin että hänen ei tarvinnu tulla rannalle ku myöhemmin sitten.

Aamulla tutut toimet, takymetrin ja telttakatoksen pystytys. Kaikilla oli ilmeisesti paha päivä, mm. minun piti prismalukemat ottaa useampaan kertaan ku eräs ei saanut otettua niitä ensin oikein jne. Alkuhäslinkien jälkeen olin sitten vedessä taas kartoittamassa aluetta prismalla. Olin eka tunnin ihan vaan bikineissä, mut sit tuli jo niin kuuma, että piti laittaa T-paita päälle (ettei pala). Tein vissiin ensin kaiken väärin eilen saamien ohjeistuksien mukaan, vaikka sitten kun tultiin neuvomaan, sanottiin että niistä piti ottaa kahdet lukemat.
No koitin sitten ottaa ne uusien ohjeistuksen mukaan. Puolenpäivän aikaan lounaan jälkeen vaihdettiin vuoroja. Vettä menee töitten aikana aika lailla kaks litraa. Sitten vakiintunut käytäntö on, että joku autollinen henkilö eli aikaisemmin hakee kahvilasta meille kahvit, ite oon juonu aina Cappuccino Freddon vähällä sokerilla. Oli sille joku kreikkalainen nimikin, jota en muista.

Eli lounaan jälkeen menin taas sukelteleen märkäpuku päällä. Se puku on niin ärsyttävä vetää päälle, se on tiukka. Aluksi sukeltelin vähä aikaa yksin. Nyt sain niistä kolmesta laatasta, jotka on näkyvissä, ehkä puolet ja alle paljastettua, eli parikytäsenttiä etenin. Sain kyllä kerättyä simpukoita, laitoin ne jonnekki pussiin ja ne vietiin rannalle ja en nähny niitä enää. Toivottavasti ne on tallessa jossakin, siellä oli semmonen isoki simpukka. :/

Oisin sukellellu pitempäänki, mutta kolmen aikaan käskettiin pois vedessä kun muut oli jo lähdössä. Joku oli pakannu mun housutki mukaansa, en oo vieläkään kuullu niistä mitään. Ja ku tultiin kämpille, tuli tytöt kauempaa kauppareissulta takaisin (kauppa ei ollut siellä minne oli neuvottu).

Suunniteltiin, että huomenna lähettäis kasin lautalla sinne saarelle ja tullaan kasin lautalla pois. Siellä on kaks arkeologista paikkaa (mykeneläinen hautausmaa sekä toinen, iso mykeneläishauta) ja pari hiekkarantaa, jolla toisella on kuulemma tähän aikaan paljon kännisiä englantilaismiehiä. Siellä pitäis nähdä merikilpikonnia (jos aika on oikea, niiden pesimisaika on kai jo menny), eli ajateltiin jos käytäis heti aamulla snorklaamassa, niin siellä ei välttis olis niin paljo väkeä vielä, et ne säikkyy pois.

Illalla mentiin tyttöjen kanssa drinksuille, eräs tytöistä oli saanu läppärillä yhteyden nettiin, mutta hänen koneensa ei mennyt fb:hen ja hotmailiin. Ajattelin, että en ainakaan sähköposteihin koske, joten en sitte koskenu mihinkään. Juotiin drinksut, ja mentiin muiden mukana syömään. Syötiin ja juotiin viiniä, jälkkäriksi vielä kanelilikööriä niin kaikki oli pikkuhiprakassa. Mentiin joskus puolenyön aikoja koisimaan, muut jäi vielä ravintolaan.