Rantapallo

Eilen kävin ihanan päivän (alanko jo toistamaan itseäni näissä sääpäivityksissä) kunniaksi rannalla ottamassa aurinkoa. Se alkaa olla viimeset hetket varmaan siihenkin. Tai no, kyllähän sitä varmaan jonnekin lähipuistoon voi mennä vaunujenkin kanssa sitten. Tuonnekin hietikolle joku perhe yritti vaunujen ja pienen itkevän vauvan kanssa parkkeerata. Mutta eri asia sitten, että jaksaako. Olipa muuten raiskattu tuo ranta ihan hirveän näköiseksi. Viimeksi siellä sentään oli luonnollista pientä puskaa ja pensasta, ja nyt koko rantaa kiertää joku betonihökkyrä.

Eihän se ihan mennyt niin kuin suunnittelin. Unohdin nimittäin tuon mun mahan ihan kokonaan! Eihän siellä nyt voinu kunnolla aurinkoa ottaa, kun ei voi olla selälleen, eikä voi olla mahalleen... Eikä mulla ollu ees mitään lukemista mukana, niin meinas vähän aika käydä pitkäksi. Melkein pystyin kuvittelemaan itteni Santorinille, kun laitto silmät kiinni... huolimatta siitä, että puuttui meren laineiden kuohujen ja kreikkalaisen musiikin ääni sekä viereisistä ravintoloista leijuvien ruokien tuoksu... (Miksei Nallikarissa voisi olla samalla tavalla rannalla vieri vieressä ravintoloita edes kesäisin auki???).

Tulipahan nyt mekolle käyttöä!

Kummallista muuten, että ihan vastahan mää hiihdin tuolla merellä, ja nyt siellä rohkeimmat (lapset) oli jo uimassa!

Onneksi tajusin muuten mennä tuonne Nallikariin, oli ainakin vessa siellä Edenissä lähellä. Asioita, joita ei tuu helposti ajatelleeksikaan...

Parisen tuntia jaksoin rannalla völjyä ja kerätä vähän väriä itteeni. Sitten kutsuikin jo pyykkivuoro ja ruuan laitto, siinä olikin ohjelmaa loppuillaksi. Paitsi mennessä kävin äkkiä kattoon, miltä se Tivoli tänä vuonna näyttää uudessa paikassa, kun se on nyt siirretty Kuusisaaresta tuonne Hietasaareen.

Pehmiksestä vähän haaveilin, mutta enpä alkanu kolmea euroa (!) sellasesta maksamaan. Laitteet näytti kivoilta, etenkin tuo uusi Mega Flip. Ehkä ensi vuonna sitä vois käydä testaamassa, jos sitä silloin olisi erilaisessa kuosissa itsekin.

Vihreetä

Puiden lehdet tuntuu kasvavan silmissä. Niin ne saattaa tehdäkin. Huolimatta jatkuneista helteistä, oli tänään siivouspäivän vuoro. Oon laiska siivoamaan, ja sitten kun sen teen, niin teen kans kunnolla. Huolimatta tän kämpän pienuudesta, saa siivoukseen yllättävän paljon aikaa kulumaan. Siihen on kyllä ihan hyvä selitys: Karvoja joka puolella. Tuota sohvaakin saa imuroida varmasti puoli tuntia. Lisäksi viimein tuli tuota sisustustakin muutettua.

Siivoilujen jälkeen olin kyllä ihan naatti, ja vähän aikaa istuskelin parvekkeella auringossa. Kuumahan siinä tuli.

Niin oli taas nätti ilma, että ei sitä kyllä viittiny istumalla vaan kuluttaa, eli pakko oli lähteä kävelylle.

Melko vaappuen sai kyllä askeltaa, ja vähän väliä meinas joko supistella tai sitten jonkun koipi työntyä kyljestä ulos. Tuo mahakin kasvaa jo ihan silmissä.

Onneksi otin tuon kameran mukaan, niin saipahan hyvän tekosyyn pysähtyä aina vähän väliä ottaan kuvia ihanasta vihreydestä ja kukkasista.

On parissa päivässä kyllä tuo maisema muuttunu ihan täysin. Puolivälissä viikkoa ei ollut hyvä jos muutama silmu puissa, ja nyt kaikki lehdet ja kukat kasvaa.

Saapa nähä, milloin tässä kävelee viimestä kävelylenkkiään, kyllä tuo jo voimille otti. Maha-asukilla sen sijaan on virtaa kyllä riittäny koko päivän, taitaa viedä sen minunkin energian. Tai sitten vika on ihan vaan tuossa helteessä. Tuli muuten jo ihan ministi rusketusrajaakin pintaan. Tuonne kävelylle tajusin jo laittaa aurinkorasvaa, kun partsilla istumisen jälkeen meinas nenä ja kaula vähän alkaa jo punottaan. Ens viikolla vois mennä jonnekin puistoon arskaa ottamaan, jos se vaan vielä jaksais paistaa.

Vappu

Kuten todettua, vappuaaton sää ei hirveästi mieltä hivellyt. Kuten eräs teekkari sanoikin, vapaasti lainaten, "Vapun sää on kuin prosen ja arkkareiden haalarit. Taivas on valkoinen, ja ilma kostea".

Itte ehin vappuaaton aamuna käymään vielä lipastollakin hieman asioita hoitamassa. Samalla mukaan tarttui munkkipussi: ravintola Juliniassa oli neljänlaisia munkkeja myytävänä, josta valkkasin ne aidot, oikeat, "kotona" paistetut rinkulat. Pienessä tihkusateessa polkasin sitten Ainolan puistoon kulkuetta katsomaan. Hämmentävää pyöräillä taas näin talven jälkeen, kun matkaan ei mene kuin hetki.

Kulkuehan tosiaan starttasi Åströmin puistosta Rauhalan edestä klo 11.50 ja suunnisti mm. paloauto Ykän, Teekkaritorvien ja Potna-Pekan siivittämänä kohti Franzenin puistoa.

Tihkusateesta huolimatta oli puistoon kerääntynyt ihan kiva sakki katsomaan perinteistä Humanistisen Killan järjestämää Franzenin patsaan lakitusta. Itse lyöttäydyin ihan patsaan eteen, johon sekunnin päästä saapui myös Ylen kuvaajat. Pääsin minäkin ihan Ylen uutiseen saakka:

Kuva: yle.fi

  

Nimittäin mun hiha näkyy tuossa videon alotuskuvassa, ja esiinnyn myös videossa (ainakin kun tietää mistä katsoo) (takaa päin) (sekunnin ajan) ...

Ja niin sai herra Franzen taas lakkinsa. Sen jälkeen kulkue lähti kiertämään kaupunkia. Koska seuraava ohjelmanumero olis vasta parin tunnin päästä, niin lähdin käppäilemään mukana.

Tunnin verran talsittiin tuolla Oulun mukulakivillä, ja ihan loppumatkasta alko kyllä jalkoja ja mahaa painamaan melkoisesti. Hyvin tuli sitten päivän liikunnatkin siinä.

Palauttajaksi söin munkin ja join päälle simaa, jonka jo viikonloppuna olin vappua silmällä pitäen ostanu torilta. Niin kuin munkkienkin, niin myös siman pitää olla sitä aitoa, "kotona" tehtyä.

Uitot alkoi kahdelta, ja siihen mennessä vettä satoikin jo runsaammin. Ei käyny teekkarifukseja kateeksi, vaikka Laanaojassa ei jäitä ollutkaan. En silti epäile hetkeäkään, etteikö tuo vesi ois ollut kylmää!

Ja eihän vappu ole mitään ilman munkkeja! Eli vielä kävin hakemassa OYY:lta munkin ja simaa, ja Tunkit vielä ystävällisesti pursotti munkin täyteen (tai ainaki pikkurillillisen) hilloa.

Mutta tässä vaiheessa mulla alko oleen jo varpaat jäässä (kumisaappaat hyvät mutta kylmät), ja aloin haikailemaan lämpimiä sisätiloja. En kuitenkaan näin vähällä itteeni päästäny, koska olin jo päättänyt, että vappuaattona en myöskään jumppiani skippaisi! Niinpä kävin nopsaa hakemassa kämpiltä jumppavaatteet mukaan, lämmittelin hetken ja poljin jumppaamaan. Ja siellähän oli ilmestynyt paikalle ohjaajan lisäksi yksi ainut toinen muu jumppaaja! Niinpä saatiinkin vähän spesiaalimpaa ohjelmaa, ohjaaja oli nimittäin ollut jossain pilatesjutussa ja opetti meille sitten hieman niitä liikkeitä. Hyvin sai kyllä taas ihan uudet lihakset töitä, ja mullekin mahani vuoksi räätälöitiin ihan omanlaista ohjelmaa. Zumbassa sen sijaan oli kourallinen muitakin ihmisiä.

Olin vielä ajatellut, että illalla lähtisin katteleen kaupungin meininkejä, mutta kun kotiin pääsin ja söin, niin ei sen jälkeen oikeastaan enää huvittanut lähteä mihinkään. Niinpä katoin "nauhalta" parin päivän Salkkarit, mussutin karkkia ja menin nukkumaan siinä vaiheessa, kun kello kymmenen hiljaisuuden aikaan joku päättikin naapurista laittaa popitukset pyörimään. Ei se kyllä mua häirinny enää siinä vaiheessa, kun olin jo kohta unten mailla.

Ja olipa vallan mukava herätä vappuaamuna aikaisin ilman krapulaa! Olin ajatellu käyväni kaupungin elämää kattomassa, mutta tulikin muutos suunnitelmiin, kun veli perheineen pistäytyi kylässä. Lapset ois halunnu nähä Leevin, mutta se oli jo aikasemmin piiloutunu vaatekaappiin nukkumaan, eikä se tietysti pois sieltä tullut. Lähin vielä heidän mukanaan käymään Automuseolla Vappubuffetissa.

Matkalla nähtiin vanhojen autojen kulkuekin, kun sen takia jouduttiin seisoskelemaan liikennevaloissa. Museollehan nekin suunnisti, ja kierrettiin vähän pitemmän kautta, ettei niiden perässä jouduttu körryyttelemään. Buffet oli halpa laatuunsa nähden, vain 15 euroa. Sisälsi mm. kahta silliä, kylmäsavulohta, naudanliharullia, kr. salaattia, tsatsikia, perunasalaattia, katkarapusalaattia, paistettuja perunoita, kermaperunoia, kanan fileetä, naudan(?)lihaköntsejä, paistettuja vihanneksia, jälkkäriksi munkki&sima... Mun pötsissä tosin alkaa tila vissiin oikeasti loppumaan, koska en tosiaankaan jaksanut enää mitään santsiannosta ottaa, vaan olin jo aivan halkeamispisteessä yhden annoksenkin jälkeen. (Ja kylläpä ne lapset syö vähän!)

PS. Samalla sai tuo murheenkryyni-auto tuomionsa: syyläri p*skana. No, veli sai sen jo myytyä poiskin, eli loppu hyvin sen puolesta.