Tykkään katsella yleensä paljon leffoja kotisohvalla makoillen. Onhan toki elokuvateatterissakin oma juttunsa, mutta nykyisillä hinnoilla, kun lippu maksaa kymmentä euroa, ei paljon leffanautintoa tule.
Nyt parin viikon aikana oon katsonut muutaman suht uuden elokuvan, joita voisin suositella esimerkiksi sunnuntai-iltapäivään.
Eilen tuli telkkarista "Get Him to the Greek", suom. Keikkaa Pukkaa. Vähän aikaa piti miettiä, että missä mää oon vasta tämän nähnyt, ja muistinkin, että katsoin sen viime keväänä koneelta Ateenassa ollessani. Leffa sinällään ei mikään huippu ole, mutta tykkään tuosta Russel Brandista ;) Siinä on vähän samaa häröilyä kuin esim. Jack Sparrowssa (samaa näköäkin), joten vähintäänkin silmänruokaa saa tästä leffasta.
Toinen eilisillan leffa olikin Knowing - Tieto. Yleensä oon kattonu kaikki tämän genren leffat, mutta tämä on jostain syystä jäänyt katsomatta. Idea siinä sinällään oli mukava, mutta monissa leffoissa käytetty - (tyttö)lapsi kirjoittaa ennustuksen, joka laitetaan aikakapseliin. Kapseli avataan 50 vuoden päästä, ja päähahmon poika saa tämän ennustuksen käsiinsä. Astrofysiikkatiedemiehenä tämä päähahmo sitten sattumalta keksii tämän kirjeen mysteerin, totta kai aluksi ei kukaan usko, mutta kun seuraavana päivänä ennustus käy toteen, ei häntä enää hulluna pidetäkään. Melko alussa leffan juoni jo käy selväksi, ja totta kai loppuratkasu täytyy tämmösessä leffassa toteuttaa juurikin leffan tavalla. Sopivasti loppu jätti kuitenkin mielikuvituksen varaa. Jos siis tykkää tällasista yliluonnollisista, maailmanlopusta kertovista leffoista, niin tämäkin menee.
Viime sunnuntaina katsoin leffan Horrible Bosses - Kaameat pomot. Tämän kai piti olla humoristinen, ja olihan se sitäkin välillä. Juoni on, että kolme miestä kyllästyy pomoihinsa ja suunnitteleekin sitten jotain näiden varalle - ja totta kai kaikki mikä on mennäkseen pieleen, menee pieleen. Lopussa on kuitenkin onnellinen loppu. Jos siis haluaa sellasta kevyttä komediaa, niin tässä sellanen.
Viime sunnuntaihin kuului myös Jodie Fosterin ohjaama, ja hänen sekä Mel Gibsonin tähdittämä The Beaver - Majava. Aluksi minulla oli trailerin perusteella hieman epäluuloja leffaa kohtaan, mutta lopulta se osottautui, no, oudoksi mutta ihan mukavaksi leffaksi. Mel Gibson on tässä perheenisä, joka masentuu, ja tämän seurauksena kehittää hieman omituisen metodin päästäkseen irti masennuksestaan. Tätä leffaa ei voi suositella tosikoille. Gibsonin tähdittämät leffat ovat yleensä ihan hyviä, eli jos tykkää Gibsonista niin kyllähän tämänkin katsoo.
Parhain viime aikoina katsomani leffa on ehkä Rise of the Planet of the Apes - Apinoiden planeetan synty. Nimen suomennos on ehkä hieman hämäävä, jos siitä saa mielleyhtymän siihen ensimmäiseen leffaan ja kuvittelee tämän jotenkin jatkuvan siitä. Oon sen ekan katsonut joskus, mutta en muista siitä muuta kuin kökön näköiset apinat, jotka olivat vihaisia. Tämä leffa on sinällään itsenäinen, että samaa niissä on vain apinat ja tiede. Leffa sijoittuu nykyhetkeen, ja apinatkin siinä ovat _pääasiassa_ mukavia. Tykkäsin elokuvan ideasta, sillä se on todella ajankohtainen. Ideana tässä siis on, että tiedemiehet haluavat kehittää vasta-aineen ihmisten sairauden hoitoon, ja lopun voineekin arvata. Tämä yhdistyy nykyään esim. siihen, kuinka ainakin erään teorian mukaan (en tiedä onko tämä totta, vai pelkästään jonkun keltaisen lehdistön väite), että nykyiset influenssavirukset ovat peräisin laboratorioista, joista ne sitten joko vahingossa tai tarkoituksellisesti ovat päässeet leviämään ihmiskunnan keskuuteen. Tätä leffaa voi suositella kyllä kaikille katsottavaksi, hieman lääketiedettä ja evoluutiota yhdistelee tämä.
Ja sokerina pohjalla. Moni on varmaankin ainakin joskus katsonut Totoron. Itse olen nähnyt tästä vain pätkiä, kun se on joskus tullut telkkarista, niin nyt tämä kuulemma piti katsoa. Onhan se Totoro ihan hellyttävä, sitä kissabussia oisin varmaan pienempänä pelännyt, kun sillä on se irvistys koko ajan naamalla. Mutta sekin on kyllä kiva idea. Mutta mun mielestä leffa jäi kesken, eli siitä puuttui se jokin huippukohta. Tiiän kyllä että moni tykkää tästä leffasta ihan hirveästi, mutta mää oon ehkä tottunut vähän toisenlaisiin japanilaisiin animaatioihin sitten, kun tämä ei niin hirveästi sykähdytä.
Nyt parin viikon aikana oon katsonut muutaman suht uuden elokuvan, joita voisin suositella esimerkiksi sunnuntai-iltapäivään.
Eilen tuli telkkarista "Get Him to the Greek", suom. Keikkaa Pukkaa. Vähän aikaa piti miettiä, että missä mää oon vasta tämän nähnyt, ja muistinkin, että katsoin sen viime keväänä koneelta Ateenassa ollessani. Leffa sinällään ei mikään huippu ole, mutta tykkään tuosta Russel Brandista ;) Siinä on vähän samaa häröilyä kuin esim. Jack Sparrowssa (samaa näköäkin), joten vähintäänkin silmänruokaa saa tästä leffasta.

Toinen eilisillan leffa olikin Knowing - Tieto. Yleensä oon kattonu kaikki tämän genren leffat, mutta tämä on jostain syystä jäänyt katsomatta. Idea siinä sinällään oli mukava, mutta monissa leffoissa käytetty - (tyttö)lapsi kirjoittaa ennustuksen, joka laitetaan aikakapseliin. Kapseli avataan 50 vuoden päästä, ja päähahmon poika saa tämän ennustuksen käsiinsä. Astrofysiikkatiedemiehenä tämä päähahmo sitten sattumalta keksii tämän kirjeen mysteerin, totta kai aluksi ei kukaan usko, mutta kun seuraavana päivänä ennustus käy toteen, ei häntä enää hulluna pidetäkään. Melko alussa leffan juoni jo käy selväksi, ja totta kai loppuratkasu täytyy tämmösessä leffassa toteuttaa juurikin leffan tavalla. Sopivasti loppu jätti kuitenkin mielikuvituksen varaa. Jos siis tykkää tällasista yliluonnollisista, maailmanlopusta kertovista leffoista, niin tämäkin menee.
Viime sunnuntaina katsoin leffan Horrible Bosses - Kaameat pomot. Tämän kai piti olla humoristinen, ja olihan se sitäkin välillä. Juoni on, että kolme miestä kyllästyy pomoihinsa ja suunnitteleekin sitten jotain näiden varalle - ja totta kai kaikki mikä on mennäkseen pieleen, menee pieleen. Lopussa on kuitenkin onnellinen loppu. Jos siis haluaa sellasta kevyttä komediaa, niin tässä sellanen.
Viime sunnuntaihin kuului myös Jodie Fosterin ohjaama, ja hänen sekä Mel Gibsonin tähdittämä The Beaver - Majava. Aluksi minulla oli trailerin perusteella hieman epäluuloja leffaa kohtaan, mutta lopulta se osottautui, no, oudoksi mutta ihan mukavaksi leffaksi. Mel Gibson on tässä perheenisä, joka masentuu, ja tämän seurauksena kehittää hieman omituisen metodin päästäkseen irti masennuksestaan. Tätä leffaa ei voi suositella tosikoille. Gibsonin tähdittämät leffat ovat yleensä ihan hyviä, eli jos tykkää Gibsonista niin kyllähän tämänkin katsoo.
Parhain viime aikoina katsomani leffa on ehkä Rise of the Planet of the Apes - Apinoiden planeetan synty. Nimen suomennos on ehkä hieman hämäävä, jos siitä saa mielleyhtymän siihen ensimmäiseen leffaan ja kuvittelee tämän jotenkin jatkuvan siitä. Oon sen ekan katsonut joskus, mutta en muista siitä muuta kuin kökön näköiset apinat, jotka olivat vihaisia. Tämä leffa on sinällään itsenäinen, että samaa niissä on vain apinat ja tiede. Leffa sijoittuu nykyhetkeen, ja apinatkin siinä ovat _pääasiassa_ mukavia. Tykkäsin elokuvan ideasta, sillä se on todella ajankohtainen. Ideana tässä siis on, että tiedemiehet haluavat kehittää vasta-aineen ihmisten sairauden hoitoon, ja lopun voineekin arvata. Tämä yhdistyy nykyään esim. siihen, kuinka ainakin erään teorian mukaan (en tiedä onko tämä totta, vai pelkästään jonkun keltaisen lehdistön väite), että nykyiset influenssavirukset ovat peräisin laboratorioista, joista ne sitten joko vahingossa tai tarkoituksellisesti ovat päässeet leviämään ihmiskunnan keskuuteen. Tätä leffaa voi suositella kyllä kaikille katsottavaksi, hieman lääketiedettä ja evoluutiota yhdistelee tämä.
Ja sokerina pohjalla. Moni on varmaankin ainakin joskus katsonut Totoron. Itse olen nähnyt tästä vain pätkiä, kun se on joskus tullut telkkarista, niin nyt tämä kuulemma piti katsoa. Onhan se Totoro ihan hellyttävä, sitä kissabussia oisin varmaan pienempänä pelännyt, kun sillä on se irvistys koko ajan naamalla. Mutta sekin on kyllä kiva idea. Mutta mun mielestä leffa jäi kesken, eli siitä puuttui se jokin huippukohta. Tiiän kyllä että moni tykkää tästä leffasta ihan hirveästi, mutta mää oon ehkä tottunut vähän toisenlaisiin japanilaisiin animaatioihin sitten, kun tämä ei niin hirveästi sykähdytä.
(Kuvat: IMDB - jos kuvat näkyy kahtena tai ne ei näy ollenkaan, niin vikahan ei ole minun)





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti