Lukijatilastojen mukaan joku ainakin lukee tätä blogia! Tai sitte oon vaan ite napsutellut tätä sivua ja se tallentuu aina tuonne tilastoihin :)
Sähköt saatiin tosiaan torstai-iltapäivällä. Pahin tuska koitti aamulla, kun ei voinu keittää kahvia! Ensimmäinen asia olikin sähköt saatua kahvin keittäminen. Oon muuten tottunut ja oikeastaan tykkäänkin nykyään tuosta pikakahvista. NesCafe taitaa olla paras hinta-laatusuhteeltaan. Lidlistä ostin kans jotain sen omaa merkkiä kerran semmosen ison purnukan, ei sillä niin makueroa ollut, mutta jotenkin sen toisen kupin loppua kohti alkaa yleensä aina se tökkimään. Suodatinkahvia ei oikeastaan enää tee ees mieli. Kahvinkeittimen sais tietenki kympillä, mutta en itse asiassa ees halua enää ostaa. Jotenkin tuntuu tuo pikakahvi olevan vatsaystävällisempää, ja mulla kun sitä kahvia menee aamupalaksi kaks isoa mottia, niin sen jälkeen vatsakivut on kyllä ihan varma asia. Maku on miedompi, ei kitkerä niin ku monissa suodatinkahveissa on (tosin tumma Presidentti on parasta, eikä siinä tätä ongelmaa oo, jos sitä vaan raskii ostaa).
Gradurintamalta kuuluu vaihtelevaa säätä, odotettavissa sekä poutaa että pyörremyrskyjä. Sain opettajalta palautteen, ja ei niinkään mitään negatiivista koskien itse sitä sisältöä. Mutta ensimmäinen kommentti ohjaajaltani oli miettiä nyt, että missä aikataulussa haluan valmistua. Eli onko minulla tarve valmistua nyt - niin kuin olen tässä vuoden verran mielessäni työstänyt - vai tehdä lisätutkimuksia ja valmistua myöhemmin.
Kuulun tähän ensimmäiseen opiskeluvuoteen, joilla opintoaika on rajattu seitsemään vuoteen. Oma opintoaikani loppuu siis heinäkuun lopussa. Aluksi peloteltiin ties millä sitä, että jos ei valmistu tässä ajassa, niin se olisi hyvästi yliopistosta ja kaikki opinnot on ihan turhaa sen jälkeen. No eihän se nyt ihan näin mene. Jatkoaikaa saa, minun tämän hetkisten tietojen mukaan sillä, että on oppilaitoksen todistus osoittaa se, että opinnot ovat sujuneet ja opiskelijalla on aikomus valmistua. Joidenkin tietojen mukaan nyt pitäisi sitten maaliskuun loppuun mennessä - joidenkin tietojen mukaan taas toukokuussa - lähettää Kelalle tai mikäs virasto se tätä sitten kyttääkään, nämä kyseiset todistukset ja anoa opintojen jatkoaikaa.
Eli tämä ei sinällään ole mikään ongelma, kun gradu on jo viittä vaille valmis.
Ongelma on mikäs muu kuin raha. Opintotuet loppu tammikuussa, eli tällä hetkellä elän säästöillä. Eli aikomus mulla oli tosiaankin valmistua nyt ja mennä sitten töihin.
Alankin jo puhumaan menneessä aikamuodossa, että aikomus OLI. Kun tässä olisi yksi porkkana: Saattaisin, huom. SAATTAISIN, EHKÄ, saada stipendin, jonka turvin tehdä tämä tutkimus loppuun ja valmistua sitten vaikka ensi syksynä. Eli tutkimus, jota graduni tarvitsee, että saisin siitä hyvän arvosanan (puhutaan luultavasti eximiasta tai laudaturista), olisi sitten aikaa tehdä tän stipendin turvin kesällä/syksyllä Ateenassa. Siinä on vain se juttu, että hakemukset tähän pitää lähettää viimeistään kahden viikon päästä, jonka jälkeen tiedän, saanko stipendin vaiko en. Sitä samaa stipendiä hakee varmasti moni muukin opiskelija, joten se ei todellakaan ole taattu. Jos valmistun nyt, on tämä samalla se takaraja, jolloin tämä graduni pitäis olla jo valmiina.
Eli nyt on vähän tämmönen nuorallatanssijana olo. Toisaalta tekis mieli vaan kyhätä tuo gradu loppuun näillä aineksilla, mitä siinä nyt on, palauttaa se, valmistua ja miettiä muita asioita. Toisaalta, jos tuon stipendin saisi, niin mielelläni tekisin semmosen tutkimuksen, jota ei tarttis hävetä ja jota kehtais muillekki esitellä.
Joka tapauksessa laitan hakemuksen sinne, ja kirjottelen nyt tuon gradutekeleeni jonkinlaiseen pakettiin. Suomessa esitän sen seminaarissa vähintäänkin jonkinmoisessa muodossa. Siinä vaiheessa varmasti tiedän jo, jatkanko sen tekemistä vai korjaanko vain ehdotetut asiat, jätän gradun tarkistettavaksi ja tyydyn tyydyttävään arvosanaan. Mitä enemmän luulen, että tuo gradu on valmis, niin sitä enemmän huomaan siinä itekki tekemistä. No, tässä on siis vielä muutama viikko aikaa ahkeroida ja miettiä.
Sähköt saatiin tosiaan torstai-iltapäivällä. Pahin tuska koitti aamulla, kun ei voinu keittää kahvia! Ensimmäinen asia olikin sähköt saatua kahvin keittäminen. Oon muuten tottunut ja oikeastaan tykkäänkin nykyään tuosta pikakahvista. NesCafe taitaa olla paras hinta-laatusuhteeltaan. Lidlistä ostin kans jotain sen omaa merkkiä kerran semmosen ison purnukan, ei sillä niin makueroa ollut, mutta jotenkin sen toisen kupin loppua kohti alkaa yleensä aina se tökkimään. Suodatinkahvia ei oikeastaan enää tee ees mieli. Kahvinkeittimen sais tietenki kympillä, mutta en itse asiassa ees halua enää ostaa. Jotenkin tuntuu tuo pikakahvi olevan vatsaystävällisempää, ja mulla kun sitä kahvia menee aamupalaksi kaks isoa mottia, niin sen jälkeen vatsakivut on kyllä ihan varma asia. Maku on miedompi, ei kitkerä niin ku monissa suodatinkahveissa on (tosin tumma Presidentti on parasta, eikä siinä tätä ongelmaa oo, jos sitä vaan raskii ostaa).
Gradurintamalta kuuluu vaihtelevaa säätä, odotettavissa sekä poutaa että pyörremyrskyjä. Sain opettajalta palautteen, ja ei niinkään mitään negatiivista koskien itse sitä sisältöä. Mutta ensimmäinen kommentti ohjaajaltani oli miettiä nyt, että missä aikataulussa haluan valmistua. Eli onko minulla tarve valmistua nyt - niin kuin olen tässä vuoden verran mielessäni työstänyt - vai tehdä lisätutkimuksia ja valmistua myöhemmin.
Kuulun tähän ensimmäiseen opiskeluvuoteen, joilla opintoaika on rajattu seitsemään vuoteen. Oma opintoaikani loppuu siis heinäkuun lopussa. Aluksi peloteltiin ties millä sitä, että jos ei valmistu tässä ajassa, niin se olisi hyvästi yliopistosta ja kaikki opinnot on ihan turhaa sen jälkeen. No eihän se nyt ihan näin mene. Jatkoaikaa saa, minun tämän hetkisten tietojen mukaan sillä, että on oppilaitoksen todistus osoittaa se, että opinnot ovat sujuneet ja opiskelijalla on aikomus valmistua. Joidenkin tietojen mukaan nyt pitäisi sitten maaliskuun loppuun mennessä - joidenkin tietojen mukaan taas toukokuussa - lähettää Kelalle tai mikäs virasto se tätä sitten kyttääkään, nämä kyseiset todistukset ja anoa opintojen jatkoaikaa.
Eli tämä ei sinällään ole mikään ongelma, kun gradu on jo viittä vaille valmis.
Ongelma on mikäs muu kuin raha. Opintotuet loppu tammikuussa, eli tällä hetkellä elän säästöillä. Eli aikomus mulla oli tosiaankin valmistua nyt ja mennä sitten töihin.
Alankin jo puhumaan menneessä aikamuodossa, että aikomus OLI. Kun tässä olisi yksi porkkana: Saattaisin, huom. SAATTAISIN, EHKÄ, saada stipendin, jonka turvin tehdä tämä tutkimus loppuun ja valmistua sitten vaikka ensi syksynä. Eli tutkimus, jota graduni tarvitsee, että saisin siitä hyvän arvosanan (puhutaan luultavasti eximiasta tai laudaturista), olisi sitten aikaa tehdä tän stipendin turvin kesällä/syksyllä Ateenassa. Siinä on vain se juttu, että hakemukset tähän pitää lähettää viimeistään kahden viikon päästä, jonka jälkeen tiedän, saanko stipendin vaiko en. Sitä samaa stipendiä hakee varmasti moni muukin opiskelija, joten se ei todellakaan ole taattu. Jos valmistun nyt, on tämä samalla se takaraja, jolloin tämä graduni pitäis olla jo valmiina.
Eli nyt on vähän tämmönen nuorallatanssijana olo. Toisaalta tekis mieli vaan kyhätä tuo gradu loppuun näillä aineksilla, mitä siinä nyt on, palauttaa se, valmistua ja miettiä muita asioita. Toisaalta, jos tuon stipendin saisi, niin mielelläni tekisin semmosen tutkimuksen, jota ei tarttis hävetä ja jota kehtais muillekki esitellä.
Joka tapauksessa laitan hakemuksen sinne, ja kirjottelen nyt tuon gradutekeleeni jonkinlaiseen pakettiin. Suomessa esitän sen seminaarissa vähintäänkin jonkinmoisessa muodossa. Siinä vaiheessa varmasti tiedän jo, jatkanko sen tekemistä vai korjaanko vain ehdotetut asiat, jätän gradun tarkistettavaksi ja tyydyn tyydyttävään arvosanaan. Mitä enemmän luulen, että tuo gradu on valmis, niin sitä enemmän huomaan siinä itekki tekemistä. No, tässä on siis vielä muutama viikko aikaa ahkeroida ja miettiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti