Tammikuu tuli ja meni. Nopeasti. En blogannu mitään, koska pääosin kulutin aikani gradua kirjottamalla. Eilen lähetin siitä ensimmäisen version opettajalle kommentoitavaksi. Vielä siinä on paljo hommaa, mutta toivottavasti saisin sen maaliskuussa esiteltyä ja paperit tämän jälkeen vetämään.
Varasin liput Suomeen tulolle, eli oon siellä sitten äitin synttäreitten aikoihin. Vielä en oo paluupäivää päättänyt, odotan ensin mitä tuosta gradusta kommentoidaan ja katson sitten, että mihin aikatauluun ehdin tehdä kaikki tarvittavat työt.
Ja mitäs muuta tänne kuuluu:
Kylmää. Pohjois-Kreikassa on uutisoitu pakkasasteita, lumisadetta ja kylmää tuulta. Tännekin tuo kylmä tuuli puhaltaa mereltä. Lunta oli kuulemma ollut vähän joku aamu maassa (tai kuuraa ainakin) mutta nukuin siihen aikaan (tein gradua yöllä kolmeen-neljään saakka) niin en saanut sitten tätä tapahtumaa todistaa. Tämä viikko kuulemma ainakin mennään näissä tunnelmissa. Tulee kyllä ihan Oulu mieleen, kun joka puolelta puskee kylmä tuuli, joka tunkee ikkunoiden ja oven raosta sisälle saakka. Mutta onneksi kohta on taas kesä.
Maanjäristyksiä. Viime viikolla oli maanjäristys lähes joka päivä, en kyllä itse tuntenut kuin yhden, kun useimmat on ollu yöaikaan. Normaalisti maanjäristyksiä täällä on ehkä kahden kuukauden välein. Uutisista sen verran luin, että järistysalue sijaitsee täältä noin 50 km lounaaseen. Siellä meren pohjassa on joku tulivuori, tai sitten mannerlaatat hakkaa toisiaan vasten. Tutkijatkin on sitä mieltä, että tämä on epänormaalia, ja nyt siellä mietitään, mitä tulee tapahtuvaksi. Kuulemma seuraavien kuukausien ja vuosien aikana tiedetään, mitä tapahtuu. On kuulemma ennustettu, että seuraava tulivuorenpurkaus olisi vuonna 2015. Viimeksi sellainen sattui vuonna 1959, ja silloinhan osa saaren taloista sortui, mutta kuulemma yksi ainoa kuoli tässä onnettomuudessa.
Kissoja. En oo raportoinutkaan vielä, että meillä majailee nyt kaksi kissaa. A oli nähnyt yhen kissanpennun itkevän kadulla, ja toi meille. Semmonen öljyssä kieriskellyt alipainonen rääpäle se oli silloin, mutta pesujen ja ruuan jälkeen siitä on tullu reipas kissa, joka painii ja nukkuu Lucyn kanssa. Niin ja Lucykin paljastui pojaksi. Lisäksi yks ilta oli kissanpentu tuolla oven takana, ensin äitinsä kanssa, mutta sitten se äiti lähti omille teilleen. Yritin sitä kissaa houkutella syömään, mutta se piiloutu jonnekki seinän koloon. Ja vaikka kuinka haluaisin, niin ei niitä kaikkia voi pelastaa. Suurin murhehan tässä on, että niille ei oo talvella täällä ruokaa, jos ne ei roskiksesta jotain löydä, ja tuommoset pikkurääpäleet jos eksyy jonkun toisen reviirille, niin äkkiä ne muut sen tappaa. Yhden tapauksen jo näinkin. Selvisi se mysteeri, että miksei tällä saarella ole enemmän kissoja, kun ne kuitenkin lisääntyy aika nopeasti. Lisäksi nyt talvella en tosiaan oo nähnyt äitikissojen kanssa kuin yhden pennun, eli sekin kertoo jo jotain.
Historiallisia löytöjä. Täällä on koko talven tehty tieremppaa, jossa jotain viemäri-, vesi- tai jotain putkia uusitaan. Sen näkösiä on nyt tietkin, kun asfaltti revitään eikä niitä oo nyt päällystetty. Marraskuussa kun se oli tässä kohdalla, niin ehdin sen verran näkemään, että siellä tien alla oli joku antiikin tai ehkä roomalaisaikainen pylväs. Aika äkkiä se sitten myös peitettiin, ennen kuin ryöväät tulevat paikalle. No, eilen kun katsoin, että onko täältä mitään uutisia, niin oli tuosta vähän matkan päästä sitten löydetty hieno roomalaisaikanen reliefi. Tässä on jonkun ottamaa videokuvaa siitä. Harmi, etten ollu ite näkemässä. Mutta tämmösten aarteiden päällä täällä istutaan.
Tällaista lyhyesti tällä kertaa.
Varasin liput Suomeen tulolle, eli oon siellä sitten äitin synttäreitten aikoihin. Vielä en oo paluupäivää päättänyt, odotan ensin mitä tuosta gradusta kommentoidaan ja katson sitten, että mihin aikatauluun ehdin tehdä kaikki tarvittavat työt.
Ja mitäs muuta tänne kuuluu:
Kylmää. Pohjois-Kreikassa on uutisoitu pakkasasteita, lumisadetta ja kylmää tuulta. Tännekin tuo kylmä tuuli puhaltaa mereltä. Lunta oli kuulemma ollut vähän joku aamu maassa (tai kuuraa ainakin) mutta nukuin siihen aikaan (tein gradua yöllä kolmeen-neljään saakka) niin en saanut sitten tätä tapahtumaa todistaa. Tämä viikko kuulemma ainakin mennään näissä tunnelmissa. Tulee kyllä ihan Oulu mieleen, kun joka puolelta puskee kylmä tuuli, joka tunkee ikkunoiden ja oven raosta sisälle saakka. Mutta onneksi kohta on taas kesä.
Maanjäristyksiä. Viime viikolla oli maanjäristys lähes joka päivä, en kyllä itse tuntenut kuin yhden, kun useimmat on ollu yöaikaan. Normaalisti maanjäristyksiä täällä on ehkä kahden kuukauden välein. Uutisista sen verran luin, että järistysalue sijaitsee täältä noin 50 km lounaaseen. Siellä meren pohjassa on joku tulivuori, tai sitten mannerlaatat hakkaa toisiaan vasten. Tutkijatkin on sitä mieltä, että tämä on epänormaalia, ja nyt siellä mietitään, mitä tulee tapahtuvaksi. Kuulemma seuraavien kuukausien ja vuosien aikana tiedetään, mitä tapahtuu. On kuulemma ennustettu, että seuraava tulivuorenpurkaus olisi vuonna 2015. Viimeksi sellainen sattui vuonna 1959, ja silloinhan osa saaren taloista sortui, mutta kuulemma yksi ainoa kuoli tässä onnettomuudessa.
Kissoja. En oo raportoinutkaan vielä, että meillä majailee nyt kaksi kissaa. A oli nähnyt yhen kissanpennun itkevän kadulla, ja toi meille. Semmonen öljyssä kieriskellyt alipainonen rääpäle se oli silloin, mutta pesujen ja ruuan jälkeen siitä on tullu reipas kissa, joka painii ja nukkuu Lucyn kanssa. Niin ja Lucykin paljastui pojaksi. Lisäksi yks ilta oli kissanpentu tuolla oven takana, ensin äitinsä kanssa, mutta sitten se äiti lähti omille teilleen. Yritin sitä kissaa houkutella syömään, mutta se piiloutu jonnekki seinän koloon. Ja vaikka kuinka haluaisin, niin ei niitä kaikkia voi pelastaa. Suurin murhehan tässä on, että niille ei oo talvella täällä ruokaa, jos ne ei roskiksesta jotain löydä, ja tuommoset pikkurääpäleet jos eksyy jonkun toisen reviirille, niin äkkiä ne muut sen tappaa. Yhden tapauksen jo näinkin. Selvisi se mysteeri, että miksei tällä saarella ole enemmän kissoja, kun ne kuitenkin lisääntyy aika nopeasti. Lisäksi nyt talvella en tosiaan oo nähnyt äitikissojen kanssa kuin yhden pennun, eli sekin kertoo jo jotain.
Historiallisia löytöjä. Täällä on koko talven tehty tieremppaa, jossa jotain viemäri-, vesi- tai jotain putkia uusitaan. Sen näkösiä on nyt tietkin, kun asfaltti revitään eikä niitä oo nyt päällystetty. Marraskuussa kun se oli tässä kohdalla, niin ehdin sen verran näkemään, että siellä tien alla oli joku antiikin tai ehkä roomalaisaikainen pylväs. Aika äkkiä se sitten myös peitettiin, ennen kuin ryöväät tulevat paikalle. No, eilen kun katsoin, että onko täältä mitään uutisia, niin oli tuosta vähän matkan päästä sitten löydetty hieno roomalaisaikanen reliefi. Tässä on jonkun ottamaa videokuvaa siitä. Harmi, etten ollu ite näkemässä. Mutta tämmösten aarteiden päällä täällä istutaan.
Tällaista lyhyesti tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti