Kamerapohdintoja

Viime viikolla oli joku epäonnen karma, joka potkaisi myös toiseksi (tai kolmanneksi) tärkeintä esinettäni eli kameraani:

Olin ottamassa zoomilla kuvaa, jolloin kamera tippui maahan ja tietysti putki edellä. Sen jälkeen siitä näkyi vielä hämärästi, mutta kun kameran pisti kiinni niin - tässä tulos. Objektiivi kolahti ilmeisesti niin, että se ei nyt sulkeudu, ei rullaa sisään, eikä siis pysty käynnistymään nyt ollenkaan.

Vasta pari viikkoa sitten, kun matka-asioita ja niihin liittyviä vakuutuksia selvittelin, niin mielessäni kirosin kalliita vakuutusmaksuja. Mutta sittenpä niille on tullutkin käyttöä. Eli onneksi vakuutus korvaa tämän vahingon!

Harmittaa, sillä oon niiiin tykänny tästä kamerasta. Mallihan on Canon PowerShot SX210 IS. Melkein jo siis harkitsin, että ostan tismalleen samanlaisen tilalle. Mutta näitäpä ei nyt tietenkään myydä enää oikein missään.

Pohdiskellessani sitten uusia vaihtoehtoja, törmäsin pariin vaihtoehtoon ja mielenkiintoisiin arvosteluihin:

http://tekniikanmaailma.fi/uutiset/canon-powershot-sx260-sx240-20x-zoom-matkakamera

http://digi-kuva.fi/Uutiset/kompakteja-herkkupaloja-canonilta

Kuva: http://tekniikanmaailma.fi/s/f/editor/Canon_SX260_avaus.jpg

Näitä ja muita arvosteluja ja hintavertailuja tehtyäni alan kallistumaan siihen suuntaan, että ostan tuosta kamerastani päivitetyn version. Etenkään, kun omasta pussistani ei tarttis kun muutama kymppi maksaa sitten tuohon vakuutusmaksun päälle. Järkkäriä en tartte, kun tärkeintä on, että se kamera kulkee koko ajan mukana - ja järkkäriä ei niin helpolla kanneta ja kaiveta laukun pohjalta yllättävissä kuvaustilanteissa.

(Korjaaminen olis tietysti vaihtoehto, mutta ilmeisesti juurikin tuon objektiivin korjaaminen tulis maksamaan enemmän, kuin mitä kameralla on arvoa).

Eli tällä hetkellä houkuttelis tuo SX240 HS -malli. Tuo vanhempi siksi, että tuossa 260:ssa ei ilmeisesti ole juuri paljon muuta eroa kuin, että siinä on GPS. Enkä koe semmosta tarttevani. Ja ilmeisesti ainakin vielä nuo gepsit toimii vähän miten sattuu kameroissa. Edellisessä mallissa oli 14-kertainen zoom - tuossa se on 20-kertanen! Ja mitä ymmärsin, niin tuo HS-tekniikka tekee kuvista parempia, eli vaikka siinä onkin pari megapikseliä vähemmän kuin aikaisemmassani, ei kuvanlaadun siitä pitäisi kärsiä (ennemminkin päin vastoin).

Vielä kun löytäisin kaupan, joka myy tuota punaista (=pinkkiä) versiota.

Aarresaaren luona

Koti-ikävä voi toimia näköjään toiseenkiin suuntaan. Välillä kaipaan oikein kunnolla sitä 35 asteen hellettä ja mustalla biitsillä paistattelua, etenkin kun täällä lämpötila tippuu alle 20:n. No, ehkä vielä enemmän kaipaan kuitenkin rakastani sekä Lucya & Lisaa.

Ikävää lisää vielä tämmöiset päähänpistot, että alat lukemaan toisten kokemuksia saarelta. Löysin hakusanalla "Santorini" blogeista ainakin yhden, jossa on viime kesältä ihania kuvia.

Jaetaan se linkki nyt täälläkin, niin voi matkakuumetta potevatkin ihastella:
http://jumpintomybackpack.blogspot.fi/2011/07/aarresaari-santorini.html

Pilvinen & tuulinen Fira toukokuussa 2012.

Pienissä häissä

Viime viikko oli melkosta haipakkaa. Sen enempiin yksityiskohtiin menemättä toteanpa vaan, että elämä järjesti aika mojovan ja erittäin traagisen tapahtuman. Kaiken murheen keskellä viikonlopun häät olikin oikein kaivattu iloinen tapahtuma.

Kuvia kiellettiin julkaisemasta ilman lupaa missään sosiaalisessa mediassa, eli niinpä esittelen täällä vaan ihan yleiskuvia tunnelmasta.

Tapahtumapaikkana oli Knuutilan kartano Siurossa. Tampereen lähettyvillä juhlapaikkaa etsiville ei voi muuta kuin lämpimästi suositella tätä ihanaa tilaa.

 Kuva: S.A.

Kartanon lisäksi paikalla on myös majoitustilat, ja erityisesti yläkerran kaksi pikkukamaria olivat ihastuttavat. Mekin siis jäätiin tuonne yöksi ja saatiin olla toisessa näistä kamareista :)

Tässä vaiheessa hiukset oli vielä suht' ok, mutta tais melko nopeasti vesisateen jälkeen latistua suoriksi.

 Kuva: S.A.

Keltaisessa tuvassa oli pieniä huoneita, joka toimii siis itse juhlatilana.

Mekko siskon kaapista / Vero Moda.

Kuohuvaa.

Ruoka oli erittäin hyvää ja sitä oli riittävästi.

Kuin myös viiniä. Itse tykkäsin punkun ystävänä enemmän tästä "Black Goatista" kuin valkkarista, "White Unicorn". (Etikettien kuvat toistuivat mm. hääkutsussa).

Ja muutakin juomaa oli ihan riittävästi.

Hääkimppu oli suloinen.

Juhlissa oli iloinen meininki.

Niin.. sitä juomaa oli siis todellakin riittävästi :D Vähän turhankin, tai ois voinu ehkä mennä pari tuntia aikaisemmin nukkumaan :D Tietääkseni me jaksettiin bailata neljään saakka aamulla.

Iltapalaa.


Ihanat häät oli kaiken kaikkiaan. Morsian oli erittäin kaunis ja sulhanen hyvin komea :)

Sunnuntaina piiikkasen väsytti, mutta mutkineen noin kymmenen tunnin ajoreissun aikana ehti onneksi torkkua hyvin.

Jotain lainattua

Nyt kun alkaa viikonlopusta olla pikku hiljaa selviytyny niin jos siitä pari sanaa ja kuvaa sitten.

Perjantai-iltana jaoin siskoni kanssa hiusväripaketin, eli laitoin nyt sitten taas muutaman raidan päähän. Hyvin on kyllä kesän aikana muutenkin vaalentunut tuo pää, mutta tuolla nyt vähän saa tuota omaa väriä sekotettua joukkoon. En ossaa päättää, että mitä mää tekisin hiusteni kanssa - en ainakaan jaksa enää sitä jatkuvasti värjäillä, mutta en haluais kasvattaa omaa tylsää väriäni esille. Saa nyt nähdä jatkossa, mihin mieli vetää.

Tietenki latvat meni sitten entistä kuivemmaksi tuon seurauksena, eli oli pakko sitten viimeinkin tarttua saksiin ja pahimmat saksia pois. Mun hiuksista vaan ei ikinä tuu pitkät, ikuisuuden oon jo kasvattanut ja edelleen ne on saman pituset ku kauan sitten...

Ja mitäpä sitten lauantaina tekis muuta kuin - shoppaileen! Jep, taas - eihän sieltä viimeksi ees löytyny mittää!

Yks hyvistä puolista muuten siinä, että sulla on about samanikäinen ja -kokoinen sisko, on se, että voit käydä toisen vaatekaapilla ja löytää myös sieltä "uusia" vaatteita :D Eli aina ei tartte muuta ku vaihella vähän keskenään vaatteita.

Kierrettiin kirppis mm. tulevia juhlia silmällä pitäen, mutta mää en löytäny sieltä yhtikäs mitään - paitsi viime hetkellä ruskeat korkokengät, jonka tyyppisten perään oon katellu jo ties kuinka kauan. Mun budjetilla sellasia vaan ei yleensä osteta, joten nämä melkein uudet kengät ostin sitten seitsemällä eurolla.

Käytiin myös sitten kattoon alennusmyyntejä, kun ei kirppiksellä mitään ollut. Tällä kertaa eri kaupoissa ku viimeksi. Seppälässä viimein tärppäsi, siskoni löysi juhlamekon ja minä muuten vain mekon, jota muistan katelleeni ainakin jo viime keväänä.

Laitoin sitten uudet vermeet päälle, kun lähettiin illalla kyytien selvittyä kaverin luokse istumaan iltaa. Ja siitä Caioon, joka menikin jo kahdelta kiinni. (Mutta ehkä uuden myymäläpäällikön vuoksi ei siellä tällä kertaa ollut portsaria ainakaan paikalla.) Ja siitä lähdettiin vielä jatkoille. Ois kyllä voinu lähtee ajoissa nukkumaan, meni sitten sunnuntai kokonaan nukkuessa ja maanantaikin vielä puolikoomassa. Vois sitä uskoa jo olevansa liian vanha riekkumaan öitä myöten ulkona.

"Missä sun kädet on?"

Hah hah, tästäki asusta on muuten puolet siskon vaatekaapista :D

Marjahyydyke-juustokakku

aka. Kaloripommi.

Halusin - tai siis siskoni halusi että teen - marja-juustokakun. Koska viimeksi keväällä täällä tein juustokakun ja itellä teki mieli jotain kevyempää versiota, netistä pikaisesti selaamalla keksin yhdistää rahkapohjaisen hyydykekakun ja juustokakun keskenään. Idean pohjalla siis Hyydytetty marjakakku, soveltaen sekaan lakkajuustokakun ohjetta. Ja se valkosuklaa mainitaan esim. tässä ohjeessa.

Ei tuosta kyllä kevyempää kalorimäärissä varmastikaan tullut :DD Mutta niitä ei tosiaan tämän kohdalla kannata edes miettiä. Makunsa puolesta rahka kuitenkin varmaan taittaa kivasti muuten juustosta ja suklaasta jäävää hieman rasvaista suutuntumaa...

Ei, en tee mitään leipomuksiakaan helpoimman ohjeen kautta, pakko on itse kokeilla eri versioita :D Meni syteen tai saveen. Mutta seuraavaksi itse tekemäni versio à la Sarkun kokeileva keittiö.

Pohja:
NOIN 200 g keksejä (Digestive, kaneliässä ja vaniljatäytteisiä keksejä)
Pähkinä- ja mantelirouhetta
~ 80 g sulatettua voita

Täyte:
5 liivatelehteä
2,5 dl Flora-kermaa
250 g maitorahkaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
130 g Pandan valkosuklaata
3-4 dl marjoja (mustikoita, vadelmia, puna- ja mustaherukoita, hilloja)

Pinta:
2,5 liivatetta
~ 1,5 dl Nestettä (mansikkalikööriä)
Marjoja (pakastevadelmia)


Hyvän ohjeen eri vaiheineen kuvien kanssa selostettuna löytää esim. täältä, joten en ala erikseen käymään vaiheita läpi.

Pohjaan löin niitä keksejä, joita kaapista sattui löytymään, ja lisäksi kaupassa oli joku euron keksipaketti, eli niitä sekaan. Pohjassa tärkeää kuitenkin on (kokemuksen kautta opittu), että sitä sulaa rasvaa tulee kekseihin niin, että se pitää pohjan kasassa - liian kuivana pohja murenee jo ennen ku päätyy lautaselle saakka. Jääkapissa se rasva kun jähemettyy, pitää sen pohjan kasassa. (Hyvä ois ehkä lisätä joissakin ohjeissa mainittu pari ruokalusikallista nestettä sekaan, vaikka hieman sen pohjan rakenne siitä muuttuukin.) En jaksanu alkaa punnitteen jokaista keksiä erikseen, eli meni tosiaankin nämä keksit vähän sinne päin ja eipä se haittaa, jos tuota pohjaa on vähän enemmänkin - (joissakin ohjeissa keksejä neuvotaankin laittamaan melkein tuplamäärä).

Marjoiksi valikoitui oikeastaan kaikkea, mitä pakkasesta sattui löytymään! Marjat soseutin hieman vielä kohmeisina sauvasekoittimella.  Nuissa ohjeissa mainittua sokeria ei muuten ehkä kannata lisätä tippaakaan, eiköhän tuossa suklaassa oo sitä jo ihan tarpeeksi. Eikä sitäkään välttämättä tarttis, vaan parempihan siitä näin tulee :P

Liivatteissa kannattaa käyttää hyväksi esim. nuista käyttämistä marjoista saatua mehua - pienen määrän kun voi sulattaa mikrossa ihan sulaksi ja jos ei siinä ole nestettä tarpeeksi, niin sitten voi käyttää mitä haluaa.

Ja nyt tässä vaiheessa tietysti muistin, että olihan mulla tuota Riikasta tuotua mansikkalikööriä. Eli pintaan keksin sitten laittaa sitä (jos haluaa alkoholin säilyvän, ei kannata kuin lämmittää kuumaksi - ei kiehauttaa!) ja punaisen kiilteen kun halusin, niin laitoin sitten vadelmia päälle. Ohjeita tuon pinnan tekemiseen löytyy niin erilaisia, että paras selviää vain kokeilemalla. Esim. liivatteen asemasta voisi käyttää hyytelösokeria, mutta viime hetkellä tajusin, että kyllä tässä kakussa sitä sokeria on jo tarpeeksi, eli tähän tuo liivate käy paremmin. Siinä tosin on pidempi hyytymisaika, kuin hyytelössä...

Eli: Harmittavinta tämän kakun tekemisessä on se, että pitää oottaa niin kauan sen jähmettymistä :D Eli yleensä jos sen illalla teet niin nautit siitä sitten seuraavana päivänä. Vaan hyvää kannattaa oottaa :9

Ja olihan se hyvää :)