Talkkuna

Sunnuntain kauppareissulla etsiessäni jotain ihan muuta, osuivat silmäni erääseen lapsuuden lempiherkkuuni:

En voinut olla ostamatta, ja hetihän siitä piti puurot keitellä.

Pussin kyljestä löytyi ohjekin:

Ja kun vähän aikaa googlettelin, mihin kaikkeen talkkunaa voi käyttää, niin paistoin sitten puuronjämistä pannulla tuommosia kakkusia (oiskohan uunissa onnistunut paremmin, melko pehmeiksi jäivät).

Mustikoiden ja jugurtin kanssa maistui muuten aika hyvältä!

Ja lisää ideoita. Tuon ainesosia selaillessa sitten törmäsin juttuun pellavansiemenrouheesta, jota muistin tuolla kaapissakin olevan (ja jota pari kertaa oon muistanu laittaa jugurtin sekaan). Siitä sitten keksin, että jos jotain ottaisin Kreikkaankin mukaan, ja niinpä tein kokeeksi tällasen hiutalemixin:

Tähän sitten sekoitin mm. pellavansiemenrouhetta, kauraleseitä, neljän viljan hiutaleita, talkkunaa, kaakaojauhetta, pähkinä- ja mantelirouhetta - olikohan siinä kaikki(?).

Ja mitä nyt oon syönyt rahkan kanssa tuota, niin voipi olla, että teen tuota ennemmänkin, aika hyvin toimii nimittäin mausteena marjojen kanssa!

KappAhl XLNT

Törmäsin tässä blogissa ilmoitukseen, että KappAhl etsii XL-naismalleja.

Kuva: http://kilpailu.kappahl.com/fi/

Kerranki niin päin, että harmittaa kun ei ole tuota kokoa (44+)!

Mutta hei kaverit - kaikki tuon kokoiset, nyt ois mahdollisuus päästä malliksi! Siispä laittakaahan kuvaa vaan sinne :)

Sienipihvit

Viime viikolla tein sienipihvejä. Siskon pakastimessa oli pari pussia kantarelleja, jotka hän halusi käyttää pois. Samoin jääkaapissa ollut jauheliha piti käyttää johonkin. Kun sitten satuin selaamaan ohimennen Yhteishyvän Ruoka-lehteä, niin mielihalut voittivat.

Melko lailla tällä ohjeella menin. Koitin kattoa netistäkin vaihtoehtoisia ohjeita, mutta kaikki oli enemmän tai vähemmän samanlaisia, eri maustein.

Ite lisäsin mausteeksi mm. tuoretta persiljaa (kokki ei ikinä paljasta kaikkia reseptinsä salaisia ainesosia ;) - tämän oon oppinut Kreikassa tehtävistä lihapullista, ja täytyy sanoa, että se sopii sekä lihapullien että -pihvien sekaan kuin nokka päähän! Sitä vois laittaa melko runsaastikin, vaan tuo persiljapurkki ulkona alkaa käydä melko vähiin.

Ja nyt paljastan, kun sitä ei varmaan syöjistä kukaan edes huomannut: pihvien keskellä piilotin pienen nokareen valkohomejuustoa - se kun on jäänyt käyttämättömäksi, koska paljaaltaan syötynä se on melko äklön makusta. Vissiin se sinne sekaan upposi, kun en kuullut siitä mitään mainintoja. :)

Koska nuita sieniä oli kaks pussia, niin pienen osan käytin sienisalaattiin, johon tuli sieniä, sipulia, omenaa sekä turkkilaista jugurttia + suola & pippuri.

Hyvää oli. Niin hyvää, että kahdeksasta pihvistä ite ehdin syödä vaan tän yhden, kun ne kaikki katosi parempiin suihin :DD

Minkä taakseen jättää...

Pikku hiljaa tässä pitäis alkaa ajatuksia suuntaamaan siihen, mitä oon onnekkaasti vältellyt jo useamman kuukauden.

Nimittäin se Iso G on edelleen vaiheessa.

Niin ja sainhan minä tietysti sen jatko-ajan opinnoillekin (aivan kuten kaikki muutkin sitä hakeneet opiskelijat). Nyt uusi deadline on siis tämän vuoden loppu.

Aikaa on silti yllättävän vähän: Vuoden viimeinen publiikki on joulukuun 20. päivä. Ohjeiden mukaan gradun tarkistukseen pitäisi antaa kuukausi aikaa. Sitä ennen gradu pitäisi esittää seminaari-istunnossa, jonka jälkeen olis hyvä vielä varata pari viikkoa korjauksien ja muun byrokratian hoitoa varten.

Käytännössä siis tämä pitäis suhauttaa valmiiksi viimeistään lokakuun loppuun mennessä.

Oon mää nyt vähän jo ottanut askeleita taas ainakin ajatuksen tasolla. Lennot Ateenaan buukkasin eilen illalla (taas hienohkon säätämisen jälkeen - arvaappa vaan, menikö just varausvaiheessa sitten se minulle sopivin lento täyteen). Ateenassa pitäis viihtyä jokunen päivä siellä teatterissa tekemässä niitä tutkimuksia - tarkoittaa käytännössä sitä, että valokuvaan ne istuinten pystyviivat (kuviin mukaan mitta sekä myös kompassi/suuntaviiva), kuvien ottopaikat tulee kans merkata pohjakaavaan, jotta tiedän, mistä mikäkin kuva on.

Sitten tästä reilusta sadasta kuvasta (en tiiä tarkkaa lukua vielä - sekin viivojen lukumäärä selvinnee siinä tutkimuksen aikana) pitäisi laskea noiden viivojen etäisyydet.

Eli ei se nyt ihan niiiin yksinkertaista oo, miltä se aluksi kuulostaa - ja kun kaikista pitäis saada järkevä kirjoitus ja tulokset sitten kirjoitettua paperillekin saakka.


Ennen ku pääsen tuota tutkimusta tekemään, pitäis mun kuitenkin ilmoittaa paikallisessa Eforiassa (kr. museovirasto) työskenteleville parille arkeologille ja arkkitehdille tulostani. Mulla on vaan noiden arkeologien virastopuhelinnumerot. Oon tässä yrittänyt monta tuntia googlettaa kyseisiä henkilöitä, mutta muuta en oo saanut irti, kuin että on ne vissiin pari jotain kirjaa julkaisseet - ja samat puhelinnumerot. Sähköpostiosotteita ei ilmeisesti Kreikassa anneta minkään viraston työntekijöille, saatikka että missään nettisivuilla ois mitään henkilökuntaa tai niiden yhteystietoja.

Eli toivon mukaan, kun sinne Ateenaan menen, niin saan ne tyypit kiinni saman tien puhelimella, en nimittäin meinaa olla siellä kuin muutaman päivän, ja siihen nyt tuli kaiken lisäksi viikonloppu väliin, kun tuota lentoa en saanut alkuviikosta. Ei mulla nimittäin oo varaa maksaa monta yötä siitäkään hostellista. Jos ei kelpaa, niin teen mitä voin ja mun puolesta saa sitten olla siinä, ei se yliopisto aijo mulle mitään tuosta maksaakkaan eli omaan piikkiin menee kaikki kustannukset.

Muutama unohtunut ostos

Näköjään on niin palon juttua riittänyt tänne puolelle, että on jäänyt yksi ostos pari ostosta ihan kokonaan näyttämättä.

Ruokaostosten lomassa näissä tavarataloissa kun välillä pitää hypistellä sitä tavaraakin. Haussa kuitenkin olivat nämäkin asiat, ja kun halvalla sai niin...

 Juoksukengät kympillä, Tokmanni.

Lisäksi siniset sukkahousut eurolla, Tokmanni.

Valluakin kiinnosti nämä ostokset.

Tarttin siis uudet juoksukengät, edelliset ostin silloin huhtikuussa, mutta kun ainoina "hyvinä" kenkinä pidin niitä sitten tuolla raflassa seisoskellessa, niin ei niiden juoksutuntuma ollut enää niin hyvä, kuin oli alussa.

Näillä nyt pari viikkoa vedelleenä voi sanoa, että kyllä halvallakin saa hyvää, eikä aina tartte ostaa mitään merkkijuttuja.

Ja toisella ostoskerralla mukaan tarttui kaipaamani ripsiväri. Entisenhän ostin vasta keväällä, mutta se on jo paakkuuntunut sellaiseksi, että sitä on aika turha(uttavaa) käyttää.

Ripsiväri vajaa neljä egeä, Tokmanni.

Parin testauskerran jälkeen voi sanoa, että tämä ainakin levittyy tasaisesti. Pidennysvaikutelmaa en oo sen kummemmin seuraillut, ehkä sillä ainakin lumevaikutus on.