Ma 7.9.
Meinasin nukkua pommiin, olin mielestäni laittanu kellon soimaan 6.45, mut olinki vaan laittanu kännyn laturiin ja unohin pistää herätyksen. Yks tytöistä sit seiskan aikaan sano, että nukun kyllä pommiin jos en nouse.. Eli pikaisesti kamat kuntoon jne. Meidän piti vielä pakata autoon sukellusvehkeet, vein roskapussia ja sitten pikku-Puppy tuli aamulenkiltä vastaan ja hyppi ja pomppi niin ilosesti, että piti vähä aikaa sitä rapsutella, ja muut ehti sitten jo pakatakki sen auton. Mentiin rantaan, ja jo matkalla katottiin, että ei oo kyllä mitkään pienet aallot, että on hullua, jos laitetaan meidät tekemään sinne jotain. No, ne piti siinä neuvottelun, ja päätti, et ne käy kymmenen aikaan kattomassa tilanteen, jos on ok, mennään klo 11 takas. Sit mentiin kahville kahvilaan.
Tultiin kämpille takas, ja kissanpennut oli just syömässä. Yks tytöistä meni ottaan niistä kuvia, niin ne kaikki meni karkuun, niin sitte aattelin että meen häiritteen niitä itekki, jos ne kerran jo ajettiin pois. Otin varmaan sata kuvaa niistä. Sit koitin taas kesyttämisoperaation, koitin jos oisin saanu ne tuleen niin lähelle että oisin saanu kaapattua ees yhen syliin, mutta ne oli liian vikkeliä. Se yks tosin tuli eka jo puolen metrin päähän, mut luikki taas piiloon. Sit niistä musta uskaltaa jo käydä etempänä siellä kukkapuskissa seikkailemassa. Sitte ne aika kuikki jostain raosta kiinnostuneena, mutta meni aina piiloon. Yhtä ehin koskee, ku se emo tuli siihen ja yks niistä rohkastu sitte tuleen sen verran lähelle, et ehdin sitä koskee ku se ei nähny. Sitte se emo sai houkuteltua ne kaikki taas ruokaileen, niin kyllä ne vähän epäluuloisina uskalsi kävellä siitä mun edestä, kun siinä seisoin. Se emo tosin ilmeisesti on taas paksuna, ei hyvä.. Kun pennut meni syömään, en viittiny enempää häiritä ja menin sisään. Koitin alkaa nukkuun, mut sit tultiin sanoon, et lähtään klo 10.30. Kohta se tuli sanoon, että sinne lähtiski vaan Truotsalaiset tytöt, siellä rannalla jossain oli joku juttu, joka piti dokumentoida, mutta veteen ei tänään mentäis, eli tulikin vapaapäivä.
Naapurin myrtsi kissa
Kirjottelin pari korttia ja puolenpäivän aikaan vietiin niitä postiin. Sitte lähettiin tuonne biitsille, joka on tässä lähimpänä eli matkaa parisataa metriä. Se on tommonen syrjänen poukama, eikä siellä ollu ketään. Aallot oli puolesta metristä metriin (ylty koko ajan) eikä siellä voinu snorklata, eikä ees nähny mitään ku vesi oli hiekasta niin sameaa, eli uin ja kelluin sit vaan vedessä. Sitte piti tietenki grillata itteeni. Oltiin siellä jonnekki neljän seuduille ja tultiin takas.
Mentiin kasin aikoja syömään. Pilvet näytti siltä, että alkais kohta satamaan, niin mentiin autolla tällä kertaa tuo matka (kilsa tms). Siellä oli Patran yliopistolta tullu joku proffa tms. vaimonsa kanssa. Meillä oli lammasta ja perunoita, joissa oli sentin kerros oliiviöljyä, plus että olin saanu jotku jämäpalat siitä lampaasta, eli siinä oli neljä palasta, joista yks oli pelkkää läskiä ja muissakaan ei lihaa oikein yhtään. Sen proffan vaimo oli tuonu laatikollisen jotain herkkuleivoksia jälkkäriksi, lisäksi nyt koitettiin viimeinkin syödä ”Submarine” eli semmosta tomusokerikuorrutteen makusta jäätelöa tms. sokerimassaa laitettiin lusikalla kylmään veteen, jolloin se sokerimassa jähmetty ja sen piti mukamas olla sit hyvää. Ainaki makeeta, mut melkonen hammaspeikkojen unelma. Joku päätti, että huomennakaan ei tehtäis töitä, ja tuli määräys, että ruotsalaiset tytöt menee johtajan kans rannalle, ja me suomalaiset ollaan päivä tekemässä kreikkalaisten opiskelijoiden kanssa jotain, josta kukaan ei tienny mitä.
Yöllä näin mm. unta, jossa koitin pelastaa koiranpentuja, joista yks ainaki oli ihan kissanpennun näkönen. Se oli eksyny, ja mää otin sen ja koitin laittaa jonnekki nettiin ilmotusta, että olin löytäny eksyneen koiranpennun.
Ti 8.9.
Eli koska ei tehty töitä, olin pistäny kellon ysiksi soimaan, tosin eka kerran heräsin seittemän aikoja. Ysin aikaan heräsin ja torkahtelin ja venyin ja vatkuin vielä kymmenisen minuuttia. Sit päätin jo nousta, söin aamupalan ja otin tunnin verran arskaa. Meijän piti alottaa yheltätoista tekemään jotain, mutta vetäjä oli mennyt jonnekin. Kahentoista aikaan menin kattoon, joko alotettais, meille näytettiin sit jotain valokuvia jostain hylkydokumentoinnista, ja vetäjäkin tuli ja alotettiin. Me ei oikein tajuttu mitä meijän piti tehä. Takapihalle oli levitetty kaiken maailman esineitä aurinkohatuista muovisankoihin, ja tarkotus oli leikkiä et ne on vedessä, ja me mennään sinne sukeltaan ja meidän pitää dokumentoida ne löydöt, ja koska ollaan vedessä niin ei voi puhua yms. Meijät suomalaiset tytöt laitettiin tekeen sitä eka, ensin piti tehdä semmonen luonnostelma siitä alueesta, seuraavaksi vetää mitoilla sinne jotku linjat. Ei me vieläkään tajuttu, niin koitettiin tehdä semmosta linjaruudukkoa sinne, jossa meni kyllä aika paljon aikaa, ja kreikkalaiset teki jonku toisen linjan kahessa minuutissa. Kun siirryin yhen kreikkalaisen tytön pariksi, sain viimein selville, että millaista hommaa tässä koitetaan tehdä. Eli tarvi vetää vaan kaksi isoa linjaa yhdeksi ruuduksi. Ja sitten kun selitettiin, miten ne mittaamiset merkitään (edelleenkin veden alla siis), niin minäkin pääsin jo kärryille. Kolmen aikaan päästiin tauolle, kuudelta jatkettais tekemällä ruudukkoja. Söin ja yritin ottaa aurinkoa tunteroisen, mutta oli kyllä liian kuuma eikä jaksanu enää vetelehtiä.
Kuudelta jatkettiin jälleen mittaamista. Mitattiin taas samoja esineitä, nyt hieman erilaisella tekniikalla, joka oli minulle jo osaksi tuttua. Kasin aikoja lopeteltiin ja lähettiin syömään. Tänne oli tullut joku suomalainen toimittaja Hesarista. Ruokana oli nyt pelkkiä alkupaloja, joitaki en oo aiemmin ees syönyt, mut oli tosi hyviä.
Minulle sanottiin, koska aloitin aamulla puhdistuksella, voisin aamulla jäädä pitempään nukkuun, koska johtaja ei tienny, mitä siellä pitää puhdistaa ja kreikkalaiset tulee aina tunnin meitä myöhemmin. Totesin, että parempi tulla mukaan aamulla ja tehdä jotain, ku että yksin venaa täällä kämpillä tylsistyneenä.
Yöllä oli ensimmäistä kertaa kylmä, heräsin pari kertaa ku olin ihan jäässä peitto korvissa, oli sitten viimein pakko pistää tuuletin kiinni ja vetää yöhousut jalkaan.
Ke 090909
Aamulla ylös 6.45, ajattelin olla ajoissa koska toimittajat oli tulossa puoleksi rannalle. Niinpä oltiin valmiita jo 7.23. Joka tapauksessa, jouduttiin oottaan yhtä tyttöä vielä kymmenisen minuuttia. Oltiin biitsillä kuitenki just ennen toimittajia. Ne sit alko heti ottaan kuvia minusta aurinkovoidetta laittamassa, ja sit piti antaa joku haastattelukin, jossa kyseli, että oonko ennen ollut ulkomailla, oliko tänne avoin haku (selitin, että minut valittiin jo sillon, ku rahotusta tähän alettiin miettiä) ja jotain muuta.. Saa nyt nähä, mitä sieltä tulee ulos.
Puhistin jonkin aikaa aluetta, jonne oli tullu viis senttiä hiekkaa kolmen päivän aikana. Sitten minut käskettiin ylös huuteleen johtajan antamia käskyjä yhelle tytöistä, joka oli takymetrissä eikä kuullu, mitä prismalta huudeltiin. Tökötin sit siinä jonku tovin huutelemassa ja kattelin, ku rapu kiipesi kivellä.
Sitten menin takas jatkaan sitä puhdistusta, jossa minua käskettiin puhdistaa jo puhdistettu, nyt sotkeentuneen alue uudelleen, että saadaan se dokumentoitua. Ekalle tauolle menin 11.20 ja luulin, että kello on vasta kymmenen. Eli pikkusen menee ajantaju.. onneks nyt oli sen verran viilee(mpi) päivä (pilvistä), ettei ollu ees jano ja vedessäkin paleli pikkusen välillä. Syötiin eväät ja menin takymetriin, jossa olin about kahteen saakka- Eli pakkasin sitte kamat ja liityin riviin muiden seuraksi ottaan aurinkoa, osa oli jo ottamassa valokuvia eli dokumentoimassa niitä laattoja, eli siellä ei enää jatkettais, muutenku huomenna kartoittamalla se takymetrillä. Naurettiin, että onneksi toimittajat meni jo, koska ei ollu hirveen ahkeran näköstä, ku tytöt makaa rivissä bikineissään ottamassa aurinkoa ja syö (naapurin sedän) tuomia luumuja. :D Ja kateltiin, ku kolme koiraa juoksenteli siinä biitsillä, sen yhen oon nähny siellä aiemminki mut ne kaks oli uusia. Mistä lie karanneet, kaulapanta niillä kyllä oli.
Aioin järjestää laukkuni, mutta täällä kytevä muurahaisongelma oli pesiytynyt sinne, sillä joka vaatteen kulmasta tuli ulos vähintään yks tuommonen iljettävä minimuurahainen. Eli siis koitin puistella kaikki vaatteet, laukun, myrkyttää sen ja ravistella sitä pihalla ja vielä kerran ravistella vaatteet jne. Iljettäviä, en halua yhtään salamatkustajaa mukana suomeen. Kutittaa vieläki, ku tuntuu et joka paikassa kävelee niitä.
Ajateltiin, että lähdettäis perjantaina jo kuudelta ajamaan ateenaan. Ihan hyvä, ehtis vielä shoppailla Ateenassa jotain tuliasia ennen lähtöä, jos laukkuun nyt enää mitään mahtuu.
Mentiin joskus puoli ysin aikoja syömään. Ei onneksi ollut pupua, vaan spagettia, jossa oli naudanlihapaloja. Yks tytöistä halus taas sitä kanelilikööriä jälkkäriksi, ja saatiin ootella sitä aika kauan, koska sit se tarjoilijapoika joskus puolen tunnin päästä tuli skootterilla pullo kädessä siihen raflan pihaan. Meille oikein tarjoiltiin laseihin se likööri (kun yleensä tuodaan vaan pullo ja saa ite kaadella). Sit vielä yhen tahdosta semmosia pähkinä- ja hunajakakkuja jossa päällä pienet jätskipallot. Näitten jälkeen oisin jo voinu mennä nukkumaan, mutta sitten (koska suurimmalla osalla oli viimeinen ilta täällä) jotku halus mennä vielä drinkeille. Sit vielä se paikan omistaja tms. tuli istumaan pöytään, ja tarjos meille snapsit jotain vaaleenpunasta juomaa, jotain vesimelonilikööriä tms. ehkä. Osa meistä lähti aikasemmin sitten jo nukkumaan, perille kun tultiin niin kello oli jo jotain 00.40.
To 10.9.09
Heräsin 6.50, kaikki muut nukku vielä :o Meijän ei tarvinnu mennä vielä 7.30 sinne, koska osa porukasta pystyttäis eka toisen takymetrin, olin kuitenki heränny siks aikasemmin, että jos ehtisin autolla mukaan, mutta koska tuohon aamutraditioon meni kuitenki aikaa lastaamisineen, niin ajattelin kuitenki kävellä kasiksi sinne. Hyvä että kävelin, koska Puppy ja sen kaveri Mopsi (en tiiä mitä rotua se oikeesti on) oli taas aamulenkillä ja juoksi mua vastaan. Tuli kyllä heti ilonen mieli, ja ikävä Puppya ku tietää, et se jää tänne :( Menin biitsille, ja sielä tein jonnekki puolillepäivin hommia. Meille ois haettu kahvia, mutta täällä oli kuulemma sähkökatkos. Pakattiin se toinen takymetri, ja koska johtaja ei keksiny muuta, niin lähdin tän englantilaisen mukaan pakkaamaan kamppeita. Autoin kantaan sen kamoja autolle, ja vielä lakasin ja luutusin miesten kämpän, ja sit jäin venaan muita. Kreikkalaisjohto lähti, ja osa meni vielä biitsillä käymään. Siinä niiden pakatessa vaihoin naapurin eli tän paikan omistajan vanhan sedän kanssa muutaman sanasen (se ei osaa enkkua enkä minä kreikkaa :D ), ku huomasin että kissanpennut on löytäny aidasta raon ja uskaltautuu jo vähän toisellekki puolen. Ilmeisesti ne ruokkii niitä nyt, ku sinne puupinon luo oli ilmestyny kissanruokapurkki. Koitti se setä saada mut ottaan huomenna yhden niistä mukaan. Ottaisin, jos voisin, vaikka kaikki (tosin on ne kans liian nuoria vielä vierottumaan emosta). Pyykkäsin omia pyykkejä, ja ihmettelin, että onpa ruskeeta vettä. Sit koitin nukkua, pihalla soi joku kreikkalainen/turkkilainen iskelmä, jota oli ihan rentouttava kuunnella mut ei tullu unta. Sit lakasin kämppää, vein roskat, ja menin katteleen kissanpentuja, ku emo oli kans paikalla ja ne on sillon rohkeampia. Aikansa se otti, mutta viimein yks niistä uskaltautu meneen emon luo, vaikka seisoin ihan siinä vieressä. Sit kun se tyytyväisenä joi maitoa, sitä pysty silitteleen, mut sit se näki minut ja yhen tytöistä siinä, niin se säikähti ja meni karkuun.
Muut tytöt tuli kolmen aikoja, ja ku koitin laittaa kahvivettä tulemaan, niin ihmettelin, ku vesi oli edeleen ihan ruskeeta. Sit naapurin papalla oli kans jotain ongelmia sen veden kans, ku se koitti kastella kukkia ja sen putken liitokset ei pitäny ja se vesi tulvi tuolla pihalla jne. Saatiin toisesta kämpästä kirkasta vettä, kahvit tulelle ja päästiin mussuttamaan juustopiirakoita ja suklaaleivoksia, yks tytöistä oli jäänyt vielä uimaan ja johtaja liittyi seuraan. Mietittiin, että jos lähtäis 6.30 liikkeelle, niin siihen, että ei tosiaan ehditä 6.30 liikkeelle, jos kuudelta herätään.
Ensi vuonna ilmeisesti nämä paikat tulee avoimeen hakuun (kaksi paikkaa) suomalaisille, ja insituutti ottaa uudet ihmiset sisään. Mielelläni olisin paikalla ensi vuonnakin, mikäli mahdollista, mutta tästä tullee tietoa sitten, jos tämmöistä järjestyy.
Pitää alkaa pakkaileen (vaikka oikeastaan oon pakannut jo kaiken muun paitsi kuivumassa olevan pyykin) ja siivoileen (jota sitäkin olen jo tehnyt). Aamulla lähdemme Ateenaa kohti ja siitä itse kukainenkin omille teilleen. Minä olisin huomenna yön Australian instituutin asuntolassa, koska Suomen instituutti oli täynnä, ja minun lento Suomeen lähtisi ylihuomenna.
Meinasin nukkua pommiin, olin mielestäni laittanu kellon soimaan 6.45, mut olinki vaan laittanu kännyn laturiin ja unohin pistää herätyksen. Yks tytöistä sit seiskan aikaan sano, että nukun kyllä pommiin jos en nouse.. Eli pikaisesti kamat kuntoon jne. Meidän piti vielä pakata autoon sukellusvehkeet, vein roskapussia ja sitten pikku-Puppy tuli aamulenkiltä vastaan ja hyppi ja pomppi niin ilosesti, että piti vähä aikaa sitä rapsutella, ja muut ehti sitten jo pakatakki sen auton. Mentiin rantaan, ja jo matkalla katottiin, että ei oo kyllä mitkään pienet aallot, että on hullua, jos laitetaan meidät tekemään sinne jotain. No, ne piti siinä neuvottelun, ja päätti, et ne käy kymmenen aikaan kattomassa tilanteen, jos on ok, mennään klo 11 takas. Sit mentiin kahville kahvilaan.
Tultiin kämpille takas, ja kissanpennut oli just syömässä. Yks tytöistä meni ottaan niistä kuvia, niin ne kaikki meni karkuun, niin sitte aattelin että meen häiritteen niitä itekki, jos ne kerran jo ajettiin pois. Otin varmaan sata kuvaa niistä. Sit koitin taas kesyttämisoperaation, koitin jos oisin saanu ne tuleen niin lähelle että oisin saanu kaapattua ees yhen syliin, mutta ne oli liian vikkeliä. Se yks tosin tuli eka jo puolen metrin päähän, mut luikki taas piiloon. Sit niistä musta uskaltaa jo käydä etempänä siellä kukkapuskissa seikkailemassa. Sitte ne aika kuikki jostain raosta kiinnostuneena, mutta meni aina piiloon. Yhtä ehin koskee, ku se emo tuli siihen ja yks niistä rohkastu sitte tuleen sen verran lähelle, et ehdin sitä koskee ku se ei nähny. Sitte se emo sai houkuteltua ne kaikki taas ruokaileen, niin kyllä ne vähän epäluuloisina uskalsi kävellä siitä mun edestä, kun siinä seisoin. Se emo tosin ilmeisesti on taas paksuna, ei hyvä.. Kun pennut meni syömään, en viittiny enempää häiritä ja menin sisään. Koitin alkaa nukkuun, mut sit tultiin sanoon, et lähtään klo 10.30. Kohta se tuli sanoon, että sinne lähtiski vaan Truotsalaiset tytöt, siellä rannalla jossain oli joku juttu, joka piti dokumentoida, mutta veteen ei tänään mentäis, eli tulikin vapaapäivä.
Kirjottelin pari korttia ja puolenpäivän aikaan vietiin niitä postiin. Sitte lähettiin tuonne biitsille, joka on tässä lähimpänä eli matkaa parisataa metriä. Se on tommonen syrjänen poukama, eikä siellä ollu ketään. Aallot oli puolesta metristä metriin (ylty koko ajan) eikä siellä voinu snorklata, eikä ees nähny mitään ku vesi oli hiekasta niin sameaa, eli uin ja kelluin sit vaan vedessä. Sitte piti tietenki grillata itteeni. Oltiin siellä jonnekki neljän seuduille ja tultiin takas.
Mentiin kasin aikoja syömään. Pilvet näytti siltä, että alkais kohta satamaan, niin mentiin autolla tällä kertaa tuo matka (kilsa tms). Siellä oli Patran yliopistolta tullu joku proffa tms. vaimonsa kanssa. Meillä oli lammasta ja perunoita, joissa oli sentin kerros oliiviöljyä, plus että olin saanu jotku jämäpalat siitä lampaasta, eli siinä oli neljä palasta, joista yks oli pelkkää läskiä ja muissakaan ei lihaa oikein yhtään. Sen proffan vaimo oli tuonu laatikollisen jotain herkkuleivoksia jälkkäriksi, lisäksi nyt koitettiin viimeinkin syödä ”Submarine” eli semmosta tomusokerikuorrutteen makusta jäätelöa tms. sokerimassaa laitettiin lusikalla kylmään veteen, jolloin se sokerimassa jähmetty ja sen piti mukamas olla sit hyvää. Ainaki makeeta, mut melkonen hammaspeikkojen unelma. Joku päätti, että huomennakaan ei tehtäis töitä, ja tuli määräys, että ruotsalaiset tytöt menee johtajan kans rannalle, ja me suomalaiset ollaan päivä tekemässä kreikkalaisten opiskelijoiden kanssa jotain, josta kukaan ei tienny mitä.
Yöllä näin mm. unta, jossa koitin pelastaa koiranpentuja, joista yks ainaki oli ihan kissanpennun näkönen. Se oli eksyny, ja mää otin sen ja koitin laittaa jonnekki nettiin ilmotusta, että olin löytäny eksyneen koiranpennun.
Ti 8.9.
Eli koska ei tehty töitä, olin pistäny kellon ysiksi soimaan, tosin eka kerran heräsin seittemän aikoja. Ysin aikaan heräsin ja torkahtelin ja venyin ja vatkuin vielä kymmenisen minuuttia. Sit päätin jo nousta, söin aamupalan ja otin tunnin verran arskaa. Meijän piti alottaa yheltätoista tekemään jotain, mutta vetäjä oli mennyt jonnekin. Kahentoista aikaan menin kattoon, joko alotettais, meille näytettiin sit jotain valokuvia jostain hylkydokumentoinnista, ja vetäjäkin tuli ja alotettiin. Me ei oikein tajuttu mitä meijän piti tehä. Takapihalle oli levitetty kaiken maailman esineitä aurinkohatuista muovisankoihin, ja tarkotus oli leikkiä et ne on vedessä, ja me mennään sinne sukeltaan ja meidän pitää dokumentoida ne löydöt, ja koska ollaan vedessä niin ei voi puhua yms. Meijät suomalaiset tytöt laitettiin tekeen sitä eka, ensin piti tehdä semmonen luonnostelma siitä alueesta, seuraavaksi vetää mitoilla sinne jotku linjat. Ei me vieläkään tajuttu, niin koitettiin tehdä semmosta linjaruudukkoa sinne, jossa meni kyllä aika paljon aikaa, ja kreikkalaiset teki jonku toisen linjan kahessa minuutissa. Kun siirryin yhen kreikkalaisen tytön pariksi, sain viimein selville, että millaista hommaa tässä koitetaan tehdä. Eli tarvi vetää vaan kaksi isoa linjaa yhdeksi ruuduksi. Ja sitten kun selitettiin, miten ne mittaamiset merkitään (edelleenkin veden alla siis), niin minäkin pääsin jo kärryille. Kolmen aikaan päästiin tauolle, kuudelta jatkettais tekemällä ruudukkoja. Söin ja yritin ottaa aurinkoa tunteroisen, mutta oli kyllä liian kuuma eikä jaksanu enää vetelehtiä.
Kuudelta jatkettiin jälleen mittaamista. Mitattiin taas samoja esineitä, nyt hieman erilaisella tekniikalla, joka oli minulle jo osaksi tuttua. Kasin aikoja lopeteltiin ja lähettiin syömään. Tänne oli tullut joku suomalainen toimittaja Hesarista. Ruokana oli nyt pelkkiä alkupaloja, joitaki en oo aiemmin ees syönyt, mut oli tosi hyviä.
Minulle sanottiin, koska aloitin aamulla puhdistuksella, voisin aamulla jäädä pitempään nukkuun, koska johtaja ei tienny, mitä siellä pitää puhdistaa ja kreikkalaiset tulee aina tunnin meitä myöhemmin. Totesin, että parempi tulla mukaan aamulla ja tehdä jotain, ku että yksin venaa täällä kämpillä tylsistyneenä.
Yöllä oli ensimmäistä kertaa kylmä, heräsin pari kertaa ku olin ihan jäässä peitto korvissa, oli sitten viimein pakko pistää tuuletin kiinni ja vetää yöhousut jalkaan.
Ke 090909
Aamulla ylös 6.45, ajattelin olla ajoissa koska toimittajat oli tulossa puoleksi rannalle. Niinpä oltiin valmiita jo 7.23. Joka tapauksessa, jouduttiin oottaan yhtä tyttöä vielä kymmenisen minuuttia. Oltiin biitsillä kuitenki just ennen toimittajia. Ne sit alko heti ottaan kuvia minusta aurinkovoidetta laittamassa, ja sit piti antaa joku haastattelukin, jossa kyseli, että oonko ennen ollut ulkomailla, oliko tänne avoin haku (selitin, että minut valittiin jo sillon, ku rahotusta tähän alettiin miettiä) ja jotain muuta.. Saa nyt nähä, mitä sieltä tulee ulos.
Puhistin jonkin aikaa aluetta, jonne oli tullu viis senttiä hiekkaa kolmen päivän aikana. Sitten minut käskettiin ylös huuteleen johtajan antamia käskyjä yhelle tytöistä, joka oli takymetrissä eikä kuullu, mitä prismalta huudeltiin. Tökötin sit siinä jonku tovin huutelemassa ja kattelin, ku rapu kiipesi kivellä.
Sitten menin takas jatkaan sitä puhdistusta, jossa minua käskettiin puhdistaa jo puhdistettu, nyt sotkeentuneen alue uudelleen, että saadaan se dokumentoitua. Ekalle tauolle menin 11.20 ja luulin, että kello on vasta kymmenen. Eli pikkusen menee ajantaju.. onneks nyt oli sen verran viilee(mpi) päivä (pilvistä), ettei ollu ees jano ja vedessäkin paleli pikkusen välillä. Syötiin eväät ja menin takymetriin, jossa olin about kahteen saakka- Eli pakkasin sitte kamat ja liityin riviin muiden seuraksi ottaan aurinkoa, osa oli jo ottamassa valokuvia eli dokumentoimassa niitä laattoja, eli siellä ei enää jatkettais, muutenku huomenna kartoittamalla se takymetrillä. Naurettiin, että onneksi toimittajat meni jo, koska ei ollu hirveen ahkeran näköstä, ku tytöt makaa rivissä bikineissään ottamassa aurinkoa ja syö (naapurin sedän) tuomia luumuja. :D Ja kateltiin, ku kolme koiraa juoksenteli siinä biitsillä, sen yhen oon nähny siellä aiemminki mut ne kaks oli uusia. Mistä lie karanneet, kaulapanta niillä kyllä oli.
Aioin järjestää laukkuni, mutta täällä kytevä muurahaisongelma oli pesiytynyt sinne, sillä joka vaatteen kulmasta tuli ulos vähintään yks tuommonen iljettävä minimuurahainen. Eli siis koitin puistella kaikki vaatteet, laukun, myrkyttää sen ja ravistella sitä pihalla ja vielä kerran ravistella vaatteet jne. Iljettäviä, en halua yhtään salamatkustajaa mukana suomeen. Kutittaa vieläki, ku tuntuu et joka paikassa kävelee niitä.
Ajateltiin, että lähdettäis perjantaina jo kuudelta ajamaan ateenaan. Ihan hyvä, ehtis vielä shoppailla Ateenassa jotain tuliasia ennen lähtöä, jos laukkuun nyt enää mitään mahtuu.
Mentiin joskus puoli ysin aikoja syömään. Ei onneksi ollut pupua, vaan spagettia, jossa oli naudanlihapaloja. Yks tytöistä halus taas sitä kanelilikööriä jälkkäriksi, ja saatiin ootella sitä aika kauan, koska sit se tarjoilijapoika joskus puolen tunnin päästä tuli skootterilla pullo kädessä siihen raflan pihaan. Meille oikein tarjoiltiin laseihin se likööri (kun yleensä tuodaan vaan pullo ja saa ite kaadella). Sit vielä yhen tahdosta semmosia pähkinä- ja hunajakakkuja jossa päällä pienet jätskipallot. Näitten jälkeen oisin jo voinu mennä nukkumaan, mutta sitten (koska suurimmalla osalla oli viimeinen ilta täällä) jotku halus mennä vielä drinkeille. Sit vielä se paikan omistaja tms. tuli istumaan pöytään, ja tarjos meille snapsit jotain vaaleenpunasta juomaa, jotain vesimelonilikööriä tms. ehkä. Osa meistä lähti aikasemmin sitten jo nukkumaan, perille kun tultiin niin kello oli jo jotain 00.40.
To 10.9.09
Heräsin 6.50, kaikki muut nukku vielä :o Meijän ei tarvinnu mennä vielä 7.30 sinne, koska osa porukasta pystyttäis eka toisen takymetrin, olin kuitenki heränny siks aikasemmin, että jos ehtisin autolla mukaan, mutta koska tuohon aamutraditioon meni kuitenki aikaa lastaamisineen, niin ajattelin kuitenki kävellä kasiksi sinne. Hyvä että kävelin, koska Puppy ja sen kaveri Mopsi (en tiiä mitä rotua se oikeesti on) oli taas aamulenkillä ja juoksi mua vastaan. Tuli kyllä heti ilonen mieli, ja ikävä Puppya ku tietää, et se jää tänne :( Menin biitsille, ja sielä tein jonnekki puolillepäivin hommia. Meille ois haettu kahvia, mutta täällä oli kuulemma sähkökatkos. Pakattiin se toinen takymetri, ja koska johtaja ei keksiny muuta, niin lähdin tän englantilaisen mukaan pakkaamaan kamppeita. Autoin kantaan sen kamoja autolle, ja vielä lakasin ja luutusin miesten kämpän, ja sit jäin venaan muita. Kreikkalaisjohto lähti, ja osa meni vielä biitsillä käymään. Siinä niiden pakatessa vaihoin naapurin eli tän paikan omistajan vanhan sedän kanssa muutaman sanasen (se ei osaa enkkua enkä minä kreikkaa :D ), ku huomasin että kissanpennut on löytäny aidasta raon ja uskaltautuu jo vähän toisellekki puolen. Ilmeisesti ne ruokkii niitä nyt, ku sinne puupinon luo oli ilmestyny kissanruokapurkki. Koitti se setä saada mut ottaan huomenna yhden niistä mukaan. Ottaisin, jos voisin, vaikka kaikki (tosin on ne kans liian nuoria vielä vierottumaan emosta). Pyykkäsin omia pyykkejä, ja ihmettelin, että onpa ruskeeta vettä. Sit koitin nukkua, pihalla soi joku kreikkalainen/turkkilainen iskelmä, jota oli ihan rentouttava kuunnella mut ei tullu unta. Sit lakasin kämppää, vein roskat, ja menin katteleen kissanpentuja, ku emo oli kans paikalla ja ne on sillon rohkeampia. Aikansa se otti, mutta viimein yks niistä uskaltautu meneen emon luo, vaikka seisoin ihan siinä vieressä. Sit kun se tyytyväisenä joi maitoa, sitä pysty silitteleen, mut sit se näki minut ja yhen tytöistä siinä, niin se säikähti ja meni karkuun.
Muut tytöt tuli kolmen aikoja, ja ku koitin laittaa kahvivettä tulemaan, niin ihmettelin, ku vesi oli edeleen ihan ruskeeta. Sit naapurin papalla oli kans jotain ongelmia sen veden kans, ku se koitti kastella kukkia ja sen putken liitokset ei pitäny ja se vesi tulvi tuolla pihalla jne. Saatiin toisesta kämpästä kirkasta vettä, kahvit tulelle ja päästiin mussuttamaan juustopiirakoita ja suklaaleivoksia, yks tytöistä oli jäänyt vielä uimaan ja johtaja liittyi seuraan. Mietittiin, että jos lähtäis 6.30 liikkeelle, niin siihen, että ei tosiaan ehditä 6.30 liikkeelle, jos kuudelta herätään.
Ensi vuonna ilmeisesti nämä paikat tulee avoimeen hakuun (kaksi paikkaa) suomalaisille, ja insituutti ottaa uudet ihmiset sisään. Mielelläni olisin paikalla ensi vuonnakin, mikäli mahdollista, mutta tästä tullee tietoa sitten, jos tämmöistä järjestyy.
Pitää alkaa pakkaileen (vaikka oikeastaan oon pakannut jo kaiken muun paitsi kuivumassa olevan pyykin) ja siivoileen (jota sitäkin olen jo tehnyt). Aamulla lähdemme Ateenaa kohti ja siitä itse kukainenkin omille teilleen. Minä olisin huomenna yön Australian instituutin asuntolassa, koska Suomen instituutti oli täynnä, ja minun lento Suomeen lähtisi ylihuomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti