Kirjotetaanpas nyt sitte viime päivien tapahtumista. Kauheesti en jaksa kirjottaa koska univelkaakin on. Asiaa olis paljon, mutta toivottavasti kuvat kertoo enemmän ku tuhat sanaa.
Viime viikon kaivaukset meni mun osin aika lailla piirustellessa. Mukavaa hommaa ja hyvin ruskettu samalla :) Perjantaina koettiin sitte jänniä hetkiä kaivauksilla. Siitä muurin ulkopuolelta löyty jo aiemmin semmonen tummempi alue, ja sitä enemmän kaivettaessa se alko näyttää haudalta. Siihen sitte tehtiin isompi koekuoppa, mutta eipä siitä kuitenkaan mittään löytyny. Mutta se tumma alue on siinä vieläki ja kaikki on vissiin vähä öönä että mitä siinä oikeen on.. jospa tulevat päivät sen kertoo. Viime viikolla päästiin jo toiseenki kuoppaan käsiksi, lähinnä vasta kuitenki putsattiin sitä.
Perjantaina illalla ei sitte jaksanu kauheesti mitään. Koskapa oon nyt täällä ainut naisihminen (mikäli nuita muutamaa aikuisempaa taiteilijaa ei lasketa :) ) lähin sitte poikien messiin syömään. Käytiin taas siellä jossai jonka nimee en vieläkää muista, mutta jossa kumminki on hyvät pizzat. Tarjoilijaki vissiin yllätty meijän tipeistä ku meni niin hämilleen, vaikka ei me ees hirveesti tipattu.. :o Sitte syönnin päätteeksi mentiin taas siihen samaan irkkubaariin, tällä kertaa se oli huomattavasti tyhjempi, tosin me oltiin siellä aika aikasin, joskus kympin pintaan.. Siellä ei oikeen tullu hyvää musiikkia, niin pojat kävi ihan henk.koht. tiskiltä toivoon ja ilmeistä päätellen tiskilläki tykättiin toiveista ja ne soitettiinki saman tien. Jokainen joi siinä muutaman birran, eikä kukaan jaksanu jatkaa pitempään koskapa aamulla olis reissuun lähtö.
Lähettiin siis lauantai-aamuna autolla ajeleskeleen Toscanan suuntaan siinä kympin pintaan. Myös tämä eräs taidehissan ?proffa? lähti meijän mukaan. Parin tunnin päästä eka pysähys oli Pyrghissä, jossa oli Castello di Santa Severa, elikkä joku uudempi linnotus ja sitte siellä on kaiveltu etruskiaikasia temppeleitä. Kissoja siellä oli, ja kirppukammosta huolimatta uskalsin vähä selittää yhtä söpöläistä joka tuli oikeen mielellään viereen kiehnäämään. Siinä oli semmonen museo, jossa oli keräysboksi kissojen ruokaa (ja lääkkeitä) varten. Jonku sentin siihen heitin. Sitte siinä pihalla törmättiin johonki vanhaan ukkoon, joka halus pitää meille esitelmän siinä omistamassaan museossa. 2 euroa piti kustantaa/hlö, ja se jakso puhua meille varmasti tunnin ajan. Ja koska joku kemisti oli, havainnollisti meille miten semmosesta sinisestä mineraalista saa vihreetä tulta. Kaikki päästiin kokeileen sitä. Ja koska se paikka sijaitsi meren rannalla, tahdoin ehdottomasti uimaan vaikkei bikinit tullukkaa mukaa. Kun pojat meni ettiin sitä etruskiaikasta temppeliä, minä juoksin sitte ihanan lämpimään Tyrrhenianmereen. Kesä kuivaa minkä kastelee (oli muuten tosi suolasta ja sitä suolaa tippu hiuksista sitte koko päivän ajan..)
Seuraavaksi käytiin sitte Cerveterissä syömässä Trattoria-nimisessä raflassa. Kaikki otti jonku pizzan jossa oli kolmea eri juustoa (osa halus kyllä tryffelien kans mut tarjoilijan kuulossa tais olla pientä valintaa..).
Senpä jälkeen jatkettiin ajoa Cosaan. Sinne oli ehkä parin tunnin ajomatka (kelloa ei tullu hirveesti seurattua) ja mentiin aivan ihanien kaupunkien läpi siinä meren rannalla. Mm. semmonen ku Santa Marina, sinne voisin muuttaa vaikka heti asumaan! Mutta Cosassa tosiaan on semmonen etruski/roomalaisaikanen kaupunki. Kierrettiin siinä museossa (puhuttiin ittemme ilmaseksi sisään) ja sitte siellä pihalla sen kaupungin jäänteitä tutkiessa. Maisemat oli aivan ihanat, vaikka vähän piti portin välistä livahtaakki niitä ihaileen. Mutta jos oisin miljonääri, siellä olis toinen loma-asuntokohteeni!
Mutta raskaat huvit vaatii.. raskaat virkistykset joten ensimmäiseen baariin ja vähän virvokkeita nautiskeleen. Vaikka vaikutti olevan joku "huipputason" (=kallis) hotelli, niin juomat oli halpoja ja siinä tohti sitte istua hetkisen.
Koska ilta oli vasta alkamaisillaan, päätettiin jatkaa matkaa Monte Argentariolle. Vähän aikaa pyörittyämme vuoren rinteelle vievä tie löyty ja päästiin kattoon jälleen kerran aivan upeita maisemia. Siellä oli kans jotku häät, joiden juhlijoita ajeli koko Porto Santa Stefana ympäriinsä. Käytiin siinä portilla vilkasemassa ja käännyttiin takas ku siellä oli niin paljo sitä omaa sakkia ja autolla ei päässy sieltä mihinkää.
Sen jälkeen löydettiin taas uus baari ja muutamat drinksut siemailtiin. Pois lähettiin ku aurinko alko laskeen, onneksi oli virvokkeita mukana paluumatkalle...
Viime viikon kaivaukset meni mun osin aika lailla piirustellessa. Mukavaa hommaa ja hyvin ruskettu samalla :) Perjantaina koettiin sitte jänniä hetkiä kaivauksilla. Siitä muurin ulkopuolelta löyty jo aiemmin semmonen tummempi alue, ja sitä enemmän kaivettaessa se alko näyttää haudalta. Siihen sitte tehtiin isompi koekuoppa, mutta eipä siitä kuitenkaan mittään löytyny. Mutta se tumma alue on siinä vieläki ja kaikki on vissiin vähä öönä että mitä siinä oikeen on.. jospa tulevat päivät sen kertoo. Viime viikolla päästiin jo toiseenki kuoppaan käsiksi, lähinnä vasta kuitenki putsattiin sitä.
Perjantaina illalla ei sitte jaksanu kauheesti mitään. Koskapa oon nyt täällä ainut naisihminen (mikäli nuita muutamaa aikuisempaa taiteilijaa ei lasketa :) ) lähin sitte poikien messiin syömään. Käytiin taas siellä jossai jonka nimee en vieläkää muista, mutta jossa kumminki on hyvät pizzat. Tarjoilijaki vissiin yllätty meijän tipeistä ku meni niin hämilleen, vaikka ei me ees hirveesti tipattu.. :o Sitte syönnin päätteeksi mentiin taas siihen samaan irkkubaariin, tällä kertaa se oli huomattavasti tyhjempi, tosin me oltiin siellä aika aikasin, joskus kympin pintaan.. Siellä ei oikeen tullu hyvää musiikkia, niin pojat kävi ihan henk.koht. tiskiltä toivoon ja ilmeistä päätellen tiskilläki tykättiin toiveista ja ne soitettiinki saman tien. Jokainen joi siinä muutaman birran, eikä kukaan jaksanu jatkaa pitempään koskapa aamulla olis reissuun lähtö.
Lähettiin siis lauantai-aamuna autolla ajeleskeleen Toscanan suuntaan siinä kympin pintaan. Myös tämä eräs taidehissan ?proffa? lähti meijän mukaan. Parin tunnin päästä eka pysähys oli Pyrghissä, jossa oli Castello di Santa Severa, elikkä joku uudempi linnotus ja sitte siellä on kaiveltu etruskiaikasia temppeleitä. Kissoja siellä oli, ja kirppukammosta huolimatta uskalsin vähä selittää yhtä söpöläistä joka tuli oikeen mielellään viereen kiehnäämään. Siinä oli semmonen museo, jossa oli keräysboksi kissojen ruokaa (ja lääkkeitä) varten. Jonku sentin siihen heitin. Sitte siinä pihalla törmättiin johonki vanhaan ukkoon, joka halus pitää meille esitelmän siinä omistamassaan museossa. 2 euroa piti kustantaa/hlö, ja se jakso puhua meille varmasti tunnin ajan. Ja koska joku kemisti oli, havainnollisti meille miten semmosesta sinisestä mineraalista saa vihreetä tulta. Kaikki päästiin kokeileen sitä. Ja koska se paikka sijaitsi meren rannalla, tahdoin ehdottomasti uimaan vaikkei bikinit tullukkaa mukaa. Kun pojat meni ettiin sitä etruskiaikasta temppeliä, minä juoksin sitte ihanan lämpimään Tyrrhenianmereen. Kesä kuivaa minkä kastelee (oli muuten tosi suolasta ja sitä suolaa tippu hiuksista sitte koko päivän ajan..)
Seuraavaksi käytiin sitte Cerveterissä syömässä Trattoria-nimisessä raflassa. Kaikki otti jonku pizzan jossa oli kolmea eri juustoa (osa halus kyllä tryffelien kans mut tarjoilijan kuulossa tais olla pientä valintaa..).
Senpä jälkeen jatkettiin ajoa Cosaan. Sinne oli ehkä parin tunnin ajomatka (kelloa ei tullu hirveesti seurattua) ja mentiin aivan ihanien kaupunkien läpi siinä meren rannalla. Mm. semmonen ku Santa Marina, sinne voisin muuttaa vaikka heti asumaan! Mutta Cosassa tosiaan on semmonen etruski/roomalaisaikanen kaupunki. Kierrettiin siinä museossa (puhuttiin ittemme ilmaseksi sisään) ja sitte siellä pihalla sen kaupungin jäänteitä tutkiessa. Maisemat oli aivan ihanat, vaikka vähän piti portin välistä livahtaakki niitä ihaileen. Mutta jos oisin miljonääri, siellä olis toinen loma-asuntokohteeni!
Mutta raskaat huvit vaatii.. raskaat virkistykset joten ensimmäiseen baariin ja vähän virvokkeita nautiskeleen. Vaikka vaikutti olevan joku "huipputason" (=kallis) hotelli, niin juomat oli halpoja ja siinä tohti sitte istua hetkisen.
Koska ilta oli vasta alkamaisillaan, päätettiin jatkaa matkaa Monte Argentariolle. Vähän aikaa pyörittyämme vuoren rinteelle vievä tie löyty ja päästiin kattoon jälleen kerran aivan upeita maisemia. Siellä oli kans jotku häät, joiden juhlijoita ajeli koko Porto Santa Stefana ympäriinsä. Käytiin siinä portilla vilkasemassa ja käännyttiin takas ku siellä oli niin paljo sitä omaa sakkia ja autolla ei päässy sieltä mihinkää.
Sen jälkeen löydettiin taas uus baari ja muutamat drinksut siemailtiin. Pois lähettiin ku aurinko alko laskeen, onneksi oli virvokkeita mukana paluumatkalle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti