Viikonloppuseikkailua: Shoppailu vaateparatiisissa ja vuoren valloitus

Eilen mentiin Virven kanssa shoppailemaan erääseen tehtaanmyymälään, jonka Virve oli bongannut jostain nettisivulta. Lähdetiin puolen päivän maissa ensin metrolla Syntagmalle ja siitä tramilla eli ratikalla kohti Piraeusta. Trameja kulki 20min välein ja ilmeisesti sinne pääsi samalla lipulla kuin kaupunkiliikenteessä (ainakin me mentiin sillä - eipä muuten ole tarkastajia näkynyt koko reissulla). Matka kesti tunnin verran, aika monta pysäkkiä oli välissä. Matkalla nähtiin mm. katukirpputori, jossa oli kaikkea tavaraa, mitä ihminen vaan tarttee. Siellä voisi joskus käydä.

Syntagma auringonvalossa


Yhden jälkeen oltiin siis päätepysäkillä, Neo Falirolla. Lähdettiin siitä käveleen ensin toiseen, ja kun kävelykatu loppui autotiehen, sitten toiseen suuntaan. Kävelyä piti nettisivun mukaan olla 5 minuuttia ja eipä sitä liikettä siinä ajassa näkynyt. Poikettiin kysymään jostain hotellista, ja sieltä sanottiin, ettei sitä kävellen löydä, että kannattaa ottaa taksi. Niinhän me tehtiinkin. Se tietenkin oli siinä suunnassa, mihin aluksi lähdettiin, mutta melkoisen mutkan takana eli eipä sitä oltais ihan heti löydetty. Ajettiin jotain Piraeuksen pääkatua, josta näkyi taksin etupenkillä istuen mahtava näkymä suoraan Akropolis-kukkulalle. Eihän tuota matkaa ole sinne linnuntietä kuin varmaan alle kymppi kilsaa.

Taksi maksoi 3,50e ja päästiin juuri siihen mihin haluttiin, Factory Outlet. Oppaan mukaan siellä on 4000m2 shoppailutilaa, ja niin varmasti olikin. Siellä oli neljässä kerroksessa erilaisia merkkivaatteita, joista parhaimmat oli aivan pilkkahintaan vitosella. Tietenki siellä oli kaikki jäämistöt, eli kokoja oli hankala löytää - jos oisin kolmea numeroa pienempi niin olisin ostanut koko kaupan tyhjäksi. Mutta muutaman kivan vaatteen löysin, harmaan pitkänmallisen hupparin 10e sekä enemmän juhlakäyttöön, satiinisen musta/violetin topin, jonka ovh oli 81e mutta sain sen 15e:lla. Sitten löysin semmoisen paikan, että kyllä meni pää pyörälle: Putiikki täynnä aivan järjettömän ihania kenkiä hintaan 5-20e! Vähän aikaa sai pyöriä ympäri, ennen kuin keksi, että mistä päästä niitä kenkiä alkaisi sovittamaan. No niin teki moni muukin, eli hankala oli löytää penkkiä, mille istuutua, niinpä jäi moni ihanuus sovittamatta. Enkä sitten viimein ostanu ku sellaset kivat kävelykengät, 7e, ja enemmän kevätkäyttöön sopivat kävelyjalkineet, 10e (mahtavia saappaita siellä olisi ollut 15e:lla - ehkä ensi kerralla!). Pitää tosiaankin sitten saada joku täällä käymään, että nuo mahtuu lähtiessä laukkuun mukaan :)

Tässä vaiheessa näin Virvenkin, mutta kun hajaannuttiin siitä, niin sitten ei nähty toisiamme enää ollenkaan. Löysin oviaukon luota jonkun kosmetiikkaliikkeen, jossa oli hajuvesiä, mutta oli kyllä kalliimpia ku Suomessaki, lisäksi meikit oli varmasti Suomen hinnoissa jos ei enemmänkin. Tässä vaiheessa kello taisi olla jo puoli kuus. Kävin vielä jossakin korukaupassa, mistä ostin sellaisia halpispukukoruja aika montaa sorttia, kaikki alle 2e kappale, korviksia siis lähinnä. Sitten kiertelin ja etsiskelin Virveä, välillä sovitin jotain paitaa ja kattelin jotain lenkkareitakin. Otin kans putiikista joitain kuvia.

Kun en vielä puoli seiskan aikaan ollut nähnyt, niin mietin jo, että onkohan se lähtenyt jo yksin, ja kun ei oltu vielä vaihdettu numeroitakaan, niin otin Suomen tietopalveluun yhteyttä ja pyysin Tuomasta ettimään mulle Googlella Virven numeron. Löytyi, soitin, ja Virvehän oli jo itse Syntagmalla. No eipä siinä, lähin sitten itsekin pois (eipä tuo kauppa ois ollut kuin tunnin auki, oli jo nälkä, jalat ja pankkitili huusi hoosiannaa). Virve sanoi, että kannattaisi ottaa tramille taksi, koska seutu oli aika epäilyttävää, mutta kun katsoin, että parkkipaikan kautta pääsee pääteille ja siellä kulki autoja koko ajan, nii en mittään taksia tarvinnu. Sieltä sitten sujuvasti poikkelehdin teiden yli viidessä minuutissa tramille, reitti olikin itse asiassa aika lyhyt ja helppo. Tram tulikin parissa minuutissa asemalle. Matkan aikana ehdin tutustua paikalliseen pissis-kulttuuriin, kun tram täyttyi nuorisosta.

Kävin vielä matkalla hakemassa pitkääään himoitsemani pitan Grill Academystä (1,60e) ja söin sen, ennen ku Virven kanssa lähdettiin oluelle.


Syntagma illalla:

Pita xoirino.


Käveltiin Alexandrasia alas päin, muutama paikka oli lupaava mutta täysin tyhjä, kunnes katottiin että tien toisella puolen oli lupaava paikka Alligator. Se osoittautui melkoiseksi Harley Davidson paikaksi aika keskiyölle saakka, jolloin discopallo alkoi pyöriä ja musiikki keventyi. Juotiin siinä sitten oluet, ensin tuopit, joiden hinta yllätti (4,50e) sitten kannusta, joka oli kympin ja saatiin siitä molemmat kolmet pienet oluet eli semmoisen voisi jatkossa aina ottaa. Baarissa ei hirveästi välitetty mistään baarilainsäädännöstä, siellä se baarin omistaja veteli napsuja asiakkaiden kanssa ja tupakkaa poltti koko sakki sisälläkin.

Nukkumaan pääsi sitten yllättävänkin myöhään puoli kahdelta. Ihan hyvin nukuin siihen nähden, että näin taas jotain kissapainajaisia.

Sunnuntaina olikin sitten aikomus, että kiivetään Lykavittos -kukkulalle. Katsoin reitin kartasti, niin sehän olikin yllättävän lähellä, muutamaa katua kun talsisi ja lähtisi ylöspäin kipuamaan.

Lykavittos asuntolan terassilta.

Kukkulalle löysikin hyvin näillä reittiohjeilla ja kiivettiin sitten kauniissa ja lämpimässä auringonpaisteessa kukkulaa ylöspäin kuvia otellen. Ne puhukoot puolestaan.

Tämä on kuulemma suosittu paikka, että hääpari tulee kuvauttamaan itsensä.

Mad Boys, Mad Boys...

Pitää muuten mainita, että matkalla alaspäin söin kaktuksen hedelmän. Virve sanoi että ne on ihan syötäviä, joten kun sopiva hedelmä löytyi, niin piikeistä sormenpäissä (ja huulessa) huolimatta, söin yhden ja se maistui ihan kivalta, vähän melonimainen maku oli.

Kotikulmillakin oli ihan kivoja maisemia. Satuttiin muuten kävelemään niin hyvin, että osuttiin suoraan Soutsoun eteen. Ollaan kyllä aika hyviä suunnistajia!

Asuntolan julkisivu.

Kävelyreissun päätteeksi käytiin vielä syömässä tuolla kun Soutsou-katua menee ylöspäin, siellä on ihan kiva taverna.

Friteerattua kesäkurpitsaa.

Souvlakia, tietysti.

Kreikassa kuukin on väärin päin.

Kiroaa suomalaista byrokratiaa

Yön kissapainajaiset oli vaan sievää alkusoittoa sille, että pitikin mennä aamulla avaamaan nettipankki vain todetaakseen, että eipä ole tullut minkäänlaista asumislisää. Sen siitä saa, koitin hakea Kelalta ulkomaan asumislisää, joka on 9e korkeampi kuin normaali ja siihen vedoten, että teen täällä tutkintoon kuuluvia opintoja. No, en maksa tästä asunnosta, vaan kuitenkin laitoin lisätietoihin, että asumisolosuhteeni Suomessa säilyy ennallaan. Että on hienoa tämä byrokratia, koska tästä hakemuksesta johtuen aikaisempi päätös asumistuen myöntämisestä on vissiin täysin ignoressa, eli nyt ne on lakkauttaneet koko asumislisän! Laitoin tietysti uutta hakemusta sitten opintotuen asumislisään, missä siis selvennän aivan samat asiat kuin mitkä on olleet jo voimassa puolitoista vuotta. Sielläpähän pyöritelkööt papereitansa. Kelan vastaus kysymykseeni "Yritin hakea ulkomailla suoritettaviin opintoihin ulkomaan lisää asumistukeen. Sitä ei ilmeisesti myönnetty, mutta minkä takia asumistukeni on nyt kokonaan lakkautettu, koska asumisolosuhteeni eivät ole muuttuneet ja olen edelleen oikeutettu opintotuen asumislisään?"
oli tämä:
"Asumislisää ei ole myönnetty ulkomaan opiskelun ajalle, koska olet hakemuksessasi ilmoittanut että et asu ulkomailla vuokra-asunnossa. 4.2. täyttämäsi hakemus on saapunut sähköisesti ja odottaa käsittelyvuoroa. Voit lähettää sähköpostia opintotuki@oulu.fi mikäli haluat täydentää hakemustasi."
Että voi kilin kellit ja kaikkea muuta päälle.

Joo eipä auta ku oottaa seuraavaa päätöstä. On se hienoa täältä käsin pyörittää jotain noinkin yksinkertasta asiaa.
Jospa ne asiat järjestyis niin ku niillä yleensä on tapana.

Muuten päivä meni suhteellisen rennosti, töissä etsiskelin kuvia esitteeseen ja antiikin soittimista jotain tulevaa esitelmää varten. Päiväsaikaan käytiin laittamassa ne museokortit vireille. Heh, haettiin niitä eilen väärästä paikasta, kun sen Akropolis-museon vieressä on sellanen punanen rakennus, mikä lie, josta ne piti hakea. Mentiin sinne, ensin portilla joku vartijaukko ohjas meidät sisälle jostain takaovesta, sitten tiskillä meidät ohjattiin yläkertaa vastapäätä olevaan huoneeseen, sieltä meidät ohjattiin jonnekin, josta meidät ohjattiin edelliseen huoneeseen, jossa meille sanottiin, että pitäisi mennäkin siihen ensimmäiseen huoneeseen, mutta kun sanottiin, että sieltähän me justiinsa tultiin, niin saatiin sitten jollekin jätettyä laput kuvineen. Viikon päästä kuulemma saadaan ne kortit ja sitten voi mennä museoihin niin että pytyt ja padat pyörii unissakin.

Metrolakko oli tänään klo 11-15 eli tunti piti palloilla töiden jälkeen, niin mentiin kävellen Syntagmalle, kun munkin piti ostaa instituutille sieltä langaton hiiri. Matkalla poikettiin johonkin pieneen vaateputiikkiin, jossa vaatteet oli kympin-kahenkympin väliltä ja mekkojakin alle kolmella. Siellä oli vaikka mitä, tosin kaikki one size, toisaalta kaikkia oli vaan sitten aina yks kappale yhtä väriä. Sielä ois ollu sellanen kiva poropaita, mutta päädyinkin sitten ostaan sellasen mukavan petrolin värisen villapaidan (12e), meinasin lähteä ilman mutta kun se oli aika kiva.

Syntagmalta löydettiin hiiri. Joku ihme mummeli pyöri siellä ja puhu jollekki koiralle jotaki. Se koira vaikutti aika tympääntyneeltä siihen eukkoon, joka sille jotain pälätti, mikä lie kylähullu.

Sitten tulomatkalla käytiin vielä tuossa yhessä toisessa kaupassa tässä asuntolan lähellä. Siellä oli puoleen hintaan päiväyslihaa, hintaan normaali Suomen hinta, niin piti ostaa pakkaseen. Lihaa!

No, perjantai-ilta niin mitäpä sitä muuta tekis kuin kirjottelis esseetä. Sain jo lyhennettyä tuota aiempaa ja tehtyä toisenkin aika lailla valmiiksi.

Jospa sitä tässä jois vähän Retzinaa Mythoksen kaveriksi, ja kävis kattoon tuleeko telkusta mitään tai sitten vaan kattois koneelta leffaa. Huomenna koitetaan päästä Pireukselle päin jonnekin Outlet -myymälään.

Punainen sateenvarjo

Lits läts, vettä sataa pimpelipom.

Aamulla piti herätä hivenen aikasemmin, tai itse asiassa heräsinkin jo ennen kellon soittoa. Näin yöllä jotain painajaisia, että junan vaunu tippui mereen, ja sieltä sitten tuli poliisit nostamaan ruumiita. Sitten alkoi pesualtaan viemäristä tulvimaan vettä ja erikokoisia sormia. Hienoa oli niitä noukkia sieltä. Oiskohan sitten ollut vesisateella jotain tekemistä tuon unen kanssa, tiiä sitä.

Muistui taas mieleen näitä kämppisasumisen huonoja puolia, kun itsellä pitäis kohta lähteä ja käydä vielä vessassa pesemässä hampaat, niin toinen hidastelee siellä. En ehtinyt sitten hampaita pesemään kun piti rientää liikennevälineisiin, jotka ei tänään yllätys yllätys, olleet lakossa vaan kaikki toimi.

Mentiin bussimatka metrolle pummilla, eipä tuossa ole kuin kolme pysäkinväliä. Metroasemalta piti sitten ostaa ne kuukausiliput, vissiin aika moni muukin oli niitä ostamassa. Asuntolan emännän mukaan, kuukausilippu on kuukausikohtainen ja niitä voi ostaa vaan kuun ekalla viikolla. Nyt kun nuo metroasemat on olleet kiinni, niin kaikkihan niitä nyt oli ostamassa. Katsoin jostain sivuilta, että opiskelijalippuun ois pitäny olla joku kansainvälinen opiskelijakortti, mutta koitin silti saaha sen. Virvekin koitti, vaikka on yli tuon ikärajan (25v.) eikä enää edes opiskele (mutta kortti on). Oltiin kassalla yhtäaikaa ja kun ne vertaili meidän kortteja, jossa mulla lukee Student card sentään enkuksi, mutta Virvellä ei, niin ne sit päätti, ettei Virvellä oo opiskelijakorttia ja sen piti maksaa se 45e. Multa se myyjä koitti kans sen ottaa, mutta sanoin, että ei vaan 23e ja maksoin sen, ja myyjä sen kortin sitten kuitenkin antoi vähän pitkin naamoin. Mutta säästinpä kuitenki ison rahan tuosta ja toivottavasti myös jatkossa kuukausikortit saa tuolla hinnalla!

Metrolla sitten zumbailtiin perille aika kivuttomasti, niin selkeästi on nuo linjat merkitty. Instituutilla pääsi sitten viimein tekemään töitä, ja päivä kuluikin yllättävän nopeasti. Hieman meinasi istuessa tulla vilu, vaikka olikin tuo eilinen -kuiva- neuletakki päällä, mutta kun siellä on tosiaan kylmä ja kun vielä pihalla kastui niin minkäs teet.

Töitten jälkeen aijottiin sitten mennä hakeen Akropolis-museolta meille ne museoliput, joilla pääsis ilmaseksi museoon. Saatiin instituutilta joku lappu sitä varten, kuvathan me otettiin jo eilen. Mentiin sinne museoon, no ei se myyjä ilmeisesti tajunnut mistään mitään, kun se antoi meille ilmasen lipun vaan Akropolis-museoon. Ehheh. Ajateltiin sitten kokeilla huomenna jossain muualla saada se lippu, ja kierrettiin museo.

oli kyllä melko typerää, mutta ehdin saada muutaman kuvan ennen ku tultiin sanomaan, ettei saa kuvata. Kyllähän mää siellä viimeksikin kuvasin.. Harmitti, kun siellä ois ollu niin paljon kaikkea mm. Dionysoksen teatterista! Mutta, museon kirjakaupasta löysin pienen Akropoliin etelärinteestä kertovan opuksen, jossa oli selitetty pitkät pätkät teatterista. Ostin sen toki pois (5 e). Pitää joku toinen päivä mennä kuvaamaan sinne näkymiä, vettä tosiaan tuli kaatamalla niin eipä viittinyt mennä ulos kameraakaan kastelemaan.

Ajattelin sitten tämän päätteeksi ostaa sateenvarjon. Tietenki nuita maahanmuuttajamyyjiä oli siellä kaupittelemassa, mutta en alkanu maksaan kolmea euroa eikä matkakaan ollu pitkä. Aattelin mennä kaupasta hakeen, mutta heti ku nousi metroasemalta pois, niin oli taas viis myyjää kaupittelemassa ja yks työnsi sen mulle kahdella eurolla. Ilmeisesti mun uusi väri on nyt punainen, kun se sen värisen antoi. Varmasti sääli etten kastu :)

No siinä sitten ajattelin, että kävelen sen matkan instituutille ja meinas tietenki se sateenvarjo jo tuulenpuuskissa hajota matkalle eli kävin kuitenki siellä kaupassa. En nähny muitaku jotain lasten varjoja kympillä, niin ei kiitos, menkööt tuo ensin kappaleiksi.

Matkalla iski tuoreen leivän himo, ja kävin vielä tuossa asuntolan vieressä olevassa leipomossa. Semmonen järetön mötikkä makso vaan 60 senttiä!

Tein sitten taas omat gourmet-kokkailut päivälliseksi, kreikkalaista salaattia ja herkkusieni-sipuli-makkara-tomaattikastike ja spagettia. Oikein hyvää.

Loppupäivän oon naputellut hallintotieteen esseitä, jotka pitäis 14.päivä palauttaa. Siis kaksi luentopäiväkirjaa ja kaksi kirjallisuusesseetä. Oltiin saatu luentopäiväkirjan mittaohjeet viimeinkin, joka on 3-4 sivua per päivis! Mulla oli menossa yheksäs sivu, ja en ollu ku vähän yli luentojen puolenvälin. Pitää jotenkin tiivistää ja ympätä matskua tuohon toiseen päivikseen, jota nyt sitten aloittelin.

Siinä muuten työn lomassa esitteitä miettiessä löysin Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry:n esitteen ja liittymiskaavakkeen. Kun opiskelijalle hinta on vain 10e, niin lähetin mailia, että haluan liittyä jäseneksi. Siitä saa mm. kaks kertaa vuodessa ilmestyvän Hesperia-kirjan. Onhan sillä muutakin toimintaa mm. matkoja, vaan Oulusta on aina kaikki niin hankalaa. Näh. :(

Huomenna metrot on lakossa vissiin klo 11-15, eli aamulla pääsee ja iltapäivästä pitää tunti käyttää johonkin tai sitten mennä kävellen/taksilla. Ei ehkä maksa vaivaa?


Työskentelyä instituutissa:

Instituutin sisäpihaa:

Akropolis-museossa:

Punaista tukkaa, takkia ja sateenvarjoa myöten.